Tehy-lehdessä (numeroa en enää muista) oli juttua arvostetuista ammateista. Sairaanhoitajan työ oli arvostetuinpien joukossa. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan tämä kehitys on menossa insuliinisurmien yms. johdosta. Samaisessa jutussa myös mietittiin miksi aina nostetaan työn huonot puolet esiin. Eikö oikeasti ole positiivista sanottavaa omasta työstä?
Faktahan on, että negatiivisuus myy. Negatiivisuudella, tuholla ja onnettomuuksilla on rahallista arvoa, ne myyvät mediassa. Viimeaikaiset uutisoinnit valelääkäreistä ja insuliinisurmista ovat nostaneet terveydenhuollon eetteriin, eikä ehkä niin kuin olisi toivottavaa.
Itseä edellemainitut uutisoinnit kauhistuttivat. Vaan kaikki näyttää olevan mahdollista nykypäivänä. Lisäksi Tehy-lehden jutussa mainittu työn huonojen puolien esiinnosto kirvoitti minut miettimään miksi olen sairaanhoitaja? Mikä työssäni on hyvää? Miksi jaksan jatkaa?
Seuraavaksi ne hyvät puolet. Haluan korostaa, että nämä ovat vain ja ainoastaan minun mielipiteitäni.
+ Monipuolinen, haastava työ, vaihtuvat työtilanteet. Yksikään päivä ei ole samanlainen.
+ Joka päivä tulee jotain uutta tai kerrataan vanhaa.
+ Koulutusmahdollisuusksia on paljon. Voi halutessaan erikoistua pienelle alalle.
+ Iso työyhteisö mahdollistaa monipuolisen tiedon, taidon ja kokemuksen vuorossa.
+ Moniammatillinen työskentely. Tiimityötaidot paraneee ja osaa antaa arvoa omalle ja toisten työlle.
+ Epäsäännöllinen 3-vuorotyö mahdollistaa arkivapaat.
+ Sosiaalista työtä. Ihmissuhdetaidot kehittyvät.
+ Kielitaito paranee. Englannin kielen taito pysyy kohtalaisena ulkomaalaisten asiakkainen lisääntyessä.
+ Saa tutustua eri kulttuureihin.
+ Asiakkaan ja omaisten iloiset ilmeet, kun hoito saa onnellisen päätöksen. Silloin tietää tekevänsä merkityksellistä työtä!
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Sairaanhoitajan vapaa-aika 2
Joskus on vapaita jolloin joku muu, suurempi voima, suunnittelee vapaapäivien tekemiset. Näin kävi minulle.
Työputken päätteeksi oli kaksi vapaapäivää, ennen seuraavan putken alkua. On kevät ja ilmat parhaimmillaan. Suunnitteilla oli ulkoilua ja siivous. Molemmat toteutuivat, eivät ehkä ihan niin kuin olin ajatellut.
Aamulla herätessäni puhkuin intoa ja kantelin mattoja ovelle. Mahtava ilma siivota! Viimeinen vilkaisu ikkunasta ulos ja.... Täytyypä tarttua lumikolaan ja lapioon. Katolta olivat tulleet lumet yön aikana, enkä minä ollut kuullut mitään. Saan matot ulos ja moppaan, kun kuuluu ryminää ja kolinaa. Ja taas tartun lumikolaan ja lapioon. Muuten ei saa mattoja takaisin sisälle. Illalla käväisen muutaman tunnin harrastukseni parissa ja kotiin tullessa saan taas tarttua lumikolaan ja lapioon. Kaikkea en jaksa kerralla, vaan jätän toisellekin vapaapäivälle vähän hommia. Eihän sitä nyt kaikkea yhtenä päivänä!
Vaan mikäpä siinä lunta pukatessa. Ilma oli hieno ja illemmalla ilonani olivat mitä komeimmat revontulet. Töihin sain palata hyvin ulkoilleena.
Työputken päätteeksi oli kaksi vapaapäivää, ennen seuraavan putken alkua. On kevät ja ilmat parhaimmillaan. Suunnitteilla oli ulkoilua ja siivous. Molemmat toteutuivat, eivät ehkä ihan niin kuin olin ajatellut.
Aamulla herätessäni puhkuin intoa ja kantelin mattoja ovelle. Mahtava ilma siivota! Viimeinen vilkaisu ikkunasta ulos ja.... Täytyypä tarttua lumikolaan ja lapioon. Katolta olivat tulleet lumet yön aikana, enkä minä ollut kuullut mitään. Saan matot ulos ja moppaan, kun kuuluu ryminää ja kolinaa. Ja taas tartun lumikolaan ja lapioon. Muuten ei saa mattoja takaisin sisälle. Illalla käväisen muutaman tunnin harrastukseni parissa ja kotiin tullessa saan taas tarttua lumikolaan ja lapioon. Kaikkea en jaksa kerralla, vaan jätän toisellekin vapaapäivälle vähän hommia. Eihän sitä nyt kaikkea yhtenä päivänä!
Vaan mikäpä siinä lunta pukatessa. Ilma oli hieno ja illemmalla ilonani olivat mitä komeimmat revontulet. Töihin sain palata hyvin ulkoilleena.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
Sattuipa sopivasti
Olen juuri esitellyt erottelutyylit ja aloitus tekstissä kerron: Internetistä ja eri lehdistä löytyy ajoittain testejä, Millainen olet työntekijänä?, Onko työkaverisi narsisti? yms. Ja sitten postilaatikkoon kolahtaa Tehy-lehti nro 4, jossa kerrotaan pirullisista tyypeistä!
En ajatellut kertoa pirullisista tyypeistä täällä. Voitte itse tutustua Tehy-lehteen tai teokseen: Nollatoleranssi- taltuta tuloksen tuhoojat; Ari Heiskanen, johon juttu pirulliset tyypit pohjautuu.
Hauska yhteensattuma kuitenkin :)
En ajatellut kertoa pirullisista tyypeistä täällä. Voitte itse tutustua Tehy-lehteen tai teokseen: Nollatoleranssi- taltuta tuloksen tuhoojat; Ari Heiskanen, johon juttu pirulliset tyypit pohjautuu.
Hauska yhteensattuma kuitenkin :)
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 9/9-
"Yksin-lähellä-yhteistyö Työskentelytyyli
Eräs erottelutyylien myönteinen puoli on siinä, että erottelutyyleillä voi itse huolehtia omasta motivoitumisestaan. ja voi osaltaan huolehtia yhteistyön ja vuorovaikutuksen sujumisesta. Mielenkiintoista on myös yhdessä -työssä tai kotona- tunnistaa ja hyödyntää ihmisten erilaisuutta näissä tyyleissä.
Jotkut ihmiset ovat tuotteliaimmillaan, viihtyvät ja motivoituvat, kun voivat työskennellä yksin. Toisille on tärkeää, että muita ihmisiä on jossakin lähettyvillä. Jotkut haluavat ja hakeutuvat mieluiten tehtäviin ja tilanteisiin, joissa ollaan yhdessä muiden kanssa. Yksin-lähellä-yhteistyö.
Tämän erottelun taustalla vaihtuvana tekijänä on henkilökohtainen uskomus siitä, miten paljon on otettava (tai saatava) vastuuta henkilökohtaisesti itselle.
YKSIN-ydinsanoja: minä, minä yksin, minä vastaan
Yksin-tyylissä on tärkeää, että vastuu on yksin itsellä, ja yksin työskentely on tätä kautta luontevaa. Yksin-ihmisen tuotteliaisuus tai motivaatio saattaa jopa kärsiä, jos hänen on jaettava vastuuta -esim. tiimityö- muiden kanssa. Yksin-ihmiset työskentelevät mielellään yksin (ovi kiinni!), viihtyvät yksin, eivät kaipaa kontakteja pitkiin aikoihin ja harvoin oma-aloitteisesti ottavat yhteyttä raportoidakseen tai muuten antaakseen tietoja tilanteestaan. Yksin-ihmiset mainitsevat harvoin muita ihmisiä tai heidän tekemisiään. "Kameli on komitean keksimä hevonen" saattaa olla lausahdus, jonka joku yksin-ihminen on joskus keksinyt.
LÄHELLÄ-ydinsanoja: minun osuuteni, sinun osuutesi, minä ja muut, lähellä
Lähellä-tyylissä on tärkeää, että ihmisellä on jokin oma vastuualue ja että muita ihmisiä on jossain lähettyvillä. Lähellä-ihmiset motivoituvat sitä paremmin, mitä selkeämmin vastuualueet on määritelty ja mitä selvemmin oma vastuualue liittyy myös muiden vastuualueisiin. Lähellä-ihmiset motivoituvat projekteista ja ylipäätään tehtävistä, jossa jokainen hoitaa omaa tonttiaan yhteisessä asiassa. Lähellä-ihmiselle tärkeää on muiden läsnäolo. "Kun jokainen hoitaa oman hommansa, tulee koko homma hoidettua".
YHTEISTYÖ-ydinsanoja: me, yhdessä, me kaikki, meidän tehtävämme
Yhteistyö-tyylissä on tärkeää työskennellä ja jakaa vastuu muiden kanssa. Yhteistyö-ihminen ei kaipaa työnjakoa tai vastuualueita ja on esimerkiksi tiimityössä tuotteliaimmillaan. Kun esimiehellä on yhteistyö-tyyli, hän työskentelee mielellään alaistensa kanssa ja mukana ja saattaa pitää tätä tyyliä edellytyksenä johtamiselleen. Kerrotaan, että kun Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteenilta Timo Jutilalta kysyttiin, mitä kello on, Jutila vastasi: "Se on kaksitoista, mutta se on kyllä koko joukkueen ansioita". "2+2=5", uskoo yhteistyö-ihminen."
Monessa mielessä, NLP- mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
Eräs erottelutyylien myönteinen puoli on siinä, että erottelutyyleillä voi itse huolehtia omasta motivoitumisestaan. ja voi osaltaan huolehtia yhteistyön ja vuorovaikutuksen sujumisesta. Mielenkiintoista on myös yhdessä -työssä tai kotona- tunnistaa ja hyödyntää ihmisten erilaisuutta näissä tyyleissä.
Jotkut ihmiset ovat tuotteliaimmillaan, viihtyvät ja motivoituvat, kun voivat työskennellä yksin. Toisille on tärkeää, että muita ihmisiä on jossakin lähettyvillä. Jotkut haluavat ja hakeutuvat mieluiten tehtäviin ja tilanteisiin, joissa ollaan yhdessä muiden kanssa. Yksin-lähellä-yhteistyö.
Tämän erottelun taustalla vaihtuvana tekijänä on henkilökohtainen uskomus siitä, miten paljon on otettava (tai saatava) vastuuta henkilökohtaisesti itselle.
YKSIN-ydinsanoja: minä, minä yksin, minä vastaan
Yksin-tyylissä on tärkeää, että vastuu on yksin itsellä, ja yksin työskentely on tätä kautta luontevaa. Yksin-ihmisen tuotteliaisuus tai motivaatio saattaa jopa kärsiä, jos hänen on jaettava vastuuta -esim. tiimityö- muiden kanssa. Yksin-ihmiset työskentelevät mielellään yksin (ovi kiinni!), viihtyvät yksin, eivät kaipaa kontakteja pitkiin aikoihin ja harvoin oma-aloitteisesti ottavat yhteyttä raportoidakseen tai muuten antaakseen tietoja tilanteestaan. Yksin-ihmiset mainitsevat harvoin muita ihmisiä tai heidän tekemisiään. "Kameli on komitean keksimä hevonen" saattaa olla lausahdus, jonka joku yksin-ihminen on joskus keksinyt.
LÄHELLÄ-ydinsanoja: minun osuuteni, sinun osuutesi, minä ja muut, lähellä
Lähellä-tyylissä on tärkeää, että ihmisellä on jokin oma vastuualue ja että muita ihmisiä on jossain lähettyvillä. Lähellä-ihmiset motivoituvat sitä paremmin, mitä selkeämmin vastuualueet on määritelty ja mitä selvemmin oma vastuualue liittyy myös muiden vastuualueisiin. Lähellä-ihmiset motivoituvat projekteista ja ylipäätään tehtävistä, jossa jokainen hoitaa omaa tonttiaan yhteisessä asiassa. Lähellä-ihmiselle tärkeää on muiden läsnäolo. "Kun jokainen hoitaa oman hommansa, tulee koko homma hoidettua".
YHTEISTYÖ-ydinsanoja: me, yhdessä, me kaikki, meidän tehtävämme
Yhteistyö-tyylissä on tärkeää työskennellä ja jakaa vastuu muiden kanssa. Yhteistyö-ihminen ei kaipaa työnjakoa tai vastuualueita ja on esimerkiksi tiimityössä tuotteliaimmillaan. Kun esimiehellä on yhteistyö-tyyli, hän työskentelee mielellään alaistensa kanssa ja mukana ja saattaa pitää tätä tyyliä edellytyksenä johtamiselleen. Kerrotaan, että kun Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteenilta Timo Jutilalta kysyttiin, mitä kello on, Jutila vastasi: "Se on kaksitoista, mutta se on kyllä koko joukkueen ansioita". "2+2=5", uskoo yhteistyö-ihminen."
Monessa mielessä, NLP- mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
torstai 15. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 8/9-
"Toimija-harkitsija Aktivaation laatu
TOIMIJA-ydinsanoja: aloitetaan, tehdään, minä teen, nyt, toimeksi
Jotkut tarttuvat toimeen nopeasti, ja heille on tärkeää toimia (eikä miettiä). He ovat itse aloitteellisia eivätkä yleensä odota muilta aloitteen tekemistä. He toimivat hyvin vähäisellä harkinnalla tai joskus jopa kokonaan harkitsematta.
Toimijat on hyviä ryhtyjiä, alullepanijoita, tekijöitä ja toteuttajia. "Aloitetaan jo!" Toimijat motivoituvat mahdollisuudesta tehdä ja kokeilla itse ja välttävät (heidän mielestään) "paikallaan polkevaa mietiskelyä". Jos jokin tilaisuus (esim. koulutus, kokous) sisältää paljon pohtimista ja istumista paikoillaan, toimija saattaa menettää motivaationsa tai toiminnan halu saattaa näkyä liikehtelynä, piirtelynä tai vaikkapa kynän napsutteluna. Jos haluat ohjata toimijaa edes hiukan harkitsemaan, samauta ensin hänen omaan erottelutyyliinsä ja ohjaa sitten, esim.: "Sinä todella saat asiat tapahtumaan, hyvä. Mieti huomiseen, miten aloitat".
HARKITSIJA-ydinsanoja: miettiminen, ajatellaanhan..., odotetaan, perusteellisesti, eritteleminen
Jotkut ihmiset harkitsevat, miettivät ja puntaroivat, ja he uskovat, että on tärkeää miettiä kunnolla ennen kuin tekee mitään. Harkitsijat odottavat usein toisten aloitetta toiminnan käynnistämiseksi, tai he saattavat seurata, miten asiat etenevät omalla painollaan. joskus harkitsija haluaa ymmärtää jonkin asian tai tilanteen "täydellisesti" ennen kuin katsoo voivansa toimia. "Täytyypä miettiä..."
Harkitsijat motivoituvat, kun miettimiselle on tilaa ja aikaa. Kun analysoidaan ja eritellään. Harkitsija saattaa kokea ahdistavana, jos heti olisi kokeiltava jotakin käytännössä: "Eihän tätä voi, kun ei tästä tiedäkään..." Jos haluat ohjata harkitsijaa toimimaan, samauta ensin ja ohjaa vasta sitten esimerkiksi: "Tämä on todella asia, jota kannattaa miettiä kunnolla. Olet oikeassa. Sopisiko, että mietit huomisaamuun ja sitten päätetään"."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
TOIMIJA-ydinsanoja: aloitetaan, tehdään, minä teen, nyt, toimeksi
Jotkut tarttuvat toimeen nopeasti, ja heille on tärkeää toimia (eikä miettiä). He ovat itse aloitteellisia eivätkä yleensä odota muilta aloitteen tekemistä. He toimivat hyvin vähäisellä harkinnalla tai joskus jopa kokonaan harkitsematta.
Toimijat on hyviä ryhtyjiä, alullepanijoita, tekijöitä ja toteuttajia. "Aloitetaan jo!" Toimijat motivoituvat mahdollisuudesta tehdä ja kokeilla itse ja välttävät (heidän mielestään) "paikallaan polkevaa mietiskelyä". Jos jokin tilaisuus (esim. koulutus, kokous) sisältää paljon pohtimista ja istumista paikoillaan, toimija saattaa menettää motivaationsa tai toiminnan halu saattaa näkyä liikehtelynä, piirtelynä tai vaikkapa kynän napsutteluna. Jos haluat ohjata toimijaa edes hiukan harkitsemaan, samauta ensin hänen omaan erottelutyyliinsä ja ohjaa sitten, esim.: "Sinä todella saat asiat tapahtumaan, hyvä. Mieti huomiseen, miten aloitat".
HARKITSIJA-ydinsanoja: miettiminen, ajatellaanhan..., odotetaan, perusteellisesti, eritteleminen
Jotkut ihmiset harkitsevat, miettivät ja puntaroivat, ja he uskovat, että on tärkeää miettiä kunnolla ennen kuin tekee mitään. Harkitsijat odottavat usein toisten aloitetta toiminnan käynnistämiseksi, tai he saattavat seurata, miten asiat etenevät omalla painollaan. joskus harkitsija haluaa ymmärtää jonkin asian tai tilanteen "täydellisesti" ennen kuin katsoo voivansa toimia. "Täytyypä miettiä..."
Harkitsijat motivoituvat, kun miettimiselle on tilaa ja aikaa. Kun analysoidaan ja eritellään. Harkitsija saattaa kokea ahdistavana, jos heti olisi kokeiltava jotakin käytännössä: "Eihän tätä voi, kun ei tästä tiedäkään..." Jos haluat ohjata harkitsijaa toimimaan, samauta ensin ja ohjaa vasta sitten esimerkiksi: "Tämä on todella asia, jota kannattaa miettiä kunnolla. Olet oikeassa. Sopisiko, että mietit huomisaamuun ja sitten päätetään"."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 7/9-
"Mahdollisuudet-menettelytavat Motivaation perusta
MAHDOLLISUUDET-ydinsanoja: vaihtoehdot, keksiminen, suunnittelu, ennaltasuunnittelematon
Osalle ihmisistä mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat tärkeitä. He kiinnostuvat ja motivoituvat niistä. Heille on tärkeää, että joko on vaihtoehtoja valmiiksi tai että niitä ainakin saa ja voi kehittää itse.
Mahdollisuudet-ihminen on erinomainen kehittelijä. Hän on luoja ja suunnittelija enemmän kuin seuraaja. Pulmana voikin joskus olla se, hän keksii ja aloittaa asioita, muttei saa vietyä niitä loppuun (ilman menettelytavat-ihmistä!). Hän toimii mielellään omalla tavallaan, hän tekee kaikesta ns. oman version ja saattaa kokea ohjeet ja tarkat ohjelmat tai menettelytavat häiritsevinä. Hän kysyy usein: MIKSI? (hänelle on ilman muuta selvää, että on olemassa paljon muitakin mahdollisuuksia ja nyt hän haluaa tietää, miksi esität juuri tätä). Äärimmillään mahdollisuudet-tyyliä kuvaa sanonta: "Jos kerrot mahdollisuudet-ihmiselle täysin varman tavan hankkia 1000mk, hän kiinnostuu vain sen tavan parantelusta."
NLP-koulutukset etenevät usein niin, että kouluttaja esittelee jonkin NLP-idean tai -menetelmän, ehkä demonstroi sen ja sitten kurssilaiset voivat mennä itse kokeilemaan menetelmän toimivuutta. Liki aina, kun harjoituksen aika eräässä koulutuksessa tuli, sanoi Risto (noin 150 prosenttisesti mahdollisuudet-ihminen) harjoitteluparilleen jo ennen luentosalista poistumista: "Hei, minä keksin, miten tämän harjoituksen vois myös tehdä... kokeillaanko tällaista..."
Mahdollisuudet-ihmiselle tulee mahdolliseksi motivoitua, kun asioita esitetään niin, että niissä on tilaa vaihtoehdoille ja keksimiselle. Voida-verbi on hyvä verbi mahdollisuudet-ihmisille, koska se avaa juuri mahdollisuuksien maailman ja luo kokemusta tilasta.
TOIMINTATAVAT-ydinsanoja: menetelmä, vaiheet, järjestys, rutiinit, eteneminen, ennaltasuunniteltu
Toimintatavoista kiinnostuneet ihmiset haluavat tietää, MITEN joku asia tehdään ja (joskus) mikä on oikea tapa toimia. Heille tärkeää on tekemisen prosessi, tekemisen vaiheet ja järjestykset. He seuraavat mielellään valmiita menetelmiä tai ohjeita. He ovat seuraajia enemmän kuin kehittelijöitä, ja heidän pulmanaan voikin joskus olla se, että he kokevat kielteisenä tai jopa keskeyttävät toimintansa, jos eivät -syystä tai toisesta- voi jatkaa etukäteen suunniteltua järjestystä: "Taas tällainen keskeytys -en voi tehdä (oikeaa) työtäni." Kun toimintatavat-ihminen kertoo kokemuksistaan, hän kuvaa tapahtuman vaiheet: Mitä tapahtui ensin, mitä sitten jne.
Toimintatavat- ihmiselle tulee mahdolliseksi motivoitua, kun hän saa ohjeita ja toimintajärjestyksiä tai jopa uuden tiedon siitä, mikä on oikea tapa tehdä jokin asia. Jos toimintatapa-ihminen saa liian väljät ohjeet, hän ei pysty tai halua toimia vaan kysyy tarkennusta. Jos tarkennusta ei tule, hän saattaa luovuttaa."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
MAHDOLLISUUDET-ydinsanoja: vaihtoehdot, keksiminen, suunnittelu, ennaltasuunnittelematon
Osalle ihmisistä mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat tärkeitä. He kiinnostuvat ja motivoituvat niistä. Heille on tärkeää, että joko on vaihtoehtoja valmiiksi tai että niitä ainakin saa ja voi kehittää itse.
Mahdollisuudet-ihminen on erinomainen kehittelijä. Hän on luoja ja suunnittelija enemmän kuin seuraaja. Pulmana voikin joskus olla se, hän keksii ja aloittaa asioita, muttei saa vietyä niitä loppuun (ilman menettelytavat-ihmistä!). Hän toimii mielellään omalla tavallaan, hän tekee kaikesta ns. oman version ja saattaa kokea ohjeet ja tarkat ohjelmat tai menettelytavat häiritsevinä. Hän kysyy usein: MIKSI? (hänelle on ilman muuta selvää, että on olemassa paljon muitakin mahdollisuuksia ja nyt hän haluaa tietää, miksi esität juuri tätä). Äärimmillään mahdollisuudet-tyyliä kuvaa sanonta: "Jos kerrot mahdollisuudet-ihmiselle täysin varman tavan hankkia 1000mk, hän kiinnostuu vain sen tavan parantelusta."
NLP-koulutukset etenevät usein niin, että kouluttaja esittelee jonkin NLP-idean tai -menetelmän, ehkä demonstroi sen ja sitten kurssilaiset voivat mennä itse kokeilemaan menetelmän toimivuutta. Liki aina, kun harjoituksen aika eräässä koulutuksessa tuli, sanoi Risto (noin 150 prosenttisesti mahdollisuudet-ihminen) harjoitteluparilleen jo ennen luentosalista poistumista: "Hei, minä keksin, miten tämän harjoituksen vois myös tehdä... kokeillaanko tällaista..."
Mahdollisuudet-ihmiselle tulee mahdolliseksi motivoitua, kun asioita esitetään niin, että niissä on tilaa vaihtoehdoille ja keksimiselle. Voida-verbi on hyvä verbi mahdollisuudet-ihmisille, koska se avaa juuri mahdollisuuksien maailman ja luo kokemusta tilasta.
TOIMINTATAVAT-ydinsanoja: menetelmä, vaiheet, järjestys, rutiinit, eteneminen, ennaltasuunniteltu
Toimintatavoista kiinnostuneet ihmiset haluavat tietää, MITEN joku asia tehdään ja (joskus) mikä on oikea tapa toimia. Heille tärkeää on tekemisen prosessi, tekemisen vaiheet ja järjestykset. He seuraavat mielellään valmiita menetelmiä tai ohjeita. He ovat seuraajia enemmän kuin kehittelijöitä, ja heidän pulmanaan voikin joskus olla se, että he kokevat kielteisenä tai jopa keskeyttävät toimintansa, jos eivät -syystä tai toisesta- voi jatkaa etukäteen suunniteltua järjestystä: "Taas tällainen keskeytys -en voi tehdä (oikeaa) työtäni." Kun toimintatavat-ihminen kertoo kokemuksistaan, hän kuvaa tapahtuman vaiheet: Mitä tapahtui ensin, mitä sitten jne.
Toimintatavat- ihmiselle tulee mahdolliseksi motivoitua, kun hän saa ohjeita ja toimintajärjestyksiä tai jopa uuden tiedon siitä, mikä on oikea tapa tehdä jokin asia. Jos toimintatapa-ihminen saa liian väljät ohjeet, hän ei pysty tai halua toimia vaan kysyy tarkennusta. Jos tarkennusta ei tule, hän saattaa luovuttaa."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 6/9-
"Yksityiskohdat-kokonaisuus Yksikkökoko
Ja nyt: Mennäänpä eteenpäin vielä yksityiskohtaisemmin näihin erottelutyyleihin, ja muistathan edelleen olla tarkkana eri tilanneyhteyksien kanssa. Juuri yksityiskohtaisuudellaan erottelutyylit ovatkin hyvin tunnistettavissa ja juuri yksityiskohtaisuus tekee niistä niin käyttökelpoisia. Kaiken kaikkiaan kysymys on koko ajan ihmisten perususkomuksista elämässä, työssä, vuorovaikutuksessa.
Kaksi henkilöä, A ja B, kävivät samalla parin päivän työmatkalla.
Jälkeenpäin A (yksityiskohdat) kertoi: Lähdettiin, siis minä ja B, maanantaina sillä 8.12 lähtevällä junalla. Tai ei se lähtenyt 8.12, vaan ensin kuulutettiin, että se olisi myöhässä 10 minuuttia ja lähtisi vasta 8.22 mutta ei se ollut niin paljon myöhässä. Se lähti 8.17- 5 minuuttia myöhässä. Sain hyvän paikan -minulla ei ollut paikkalippua- ravintolavaunun vieressä (siis sen takana) olevasta vaunusta. Ikkunapaikan. Koska olin aamulla juonut vain 1 kupin kahvia, laitoin toisen laukun ylös hyllylle ja toisen penkilleni ja läksin ravintolavaunuun. Sinne oli tullut sellaiset uudet kahvimukit. Ruskealla pohjalla keltaista tekstiä. Tai ei se oikeastaan ollut ruskea se pohjaväri, vaan sellainen violetin ja ruskean sekoitus. Siinä luki, että toisen kupin saisi 4,50 mk:lla....
Jälkeenpäin B (kokonaisuus) kertoi: Hyvä reissu.
Ihmisten tapa käsitellä asioita vaihtelee YKSIKKÖ-KOOLTAAN puhutko sinä mieluummin puista vai metsästä?
YKSITYISKOHDAT- ydinsanoja: yksityiskohdat, tarkasti, erityisesti, perusteellisesti
Jotkut ihmiset kiinnittävät huomionsa yksityiskohtiin. He ottavat vastaan ja käsittelevät mielellään hyvin yksityiskohtaista tietoa. Heille yksityiskohdat ovat tärkeitä, ja he kertovat asioista, tapahtumista ja kokemuksistaan hyvin yksityiskohtaisesti. He saattavat usein kokea, että asioiden "kunnolliseen" käsittelyyn ei ole varattu tarpeeksi aikaa: esim. yksityikohdat-kouluttaja tai -puhuja ei mielellään suostu tunnin, kahden esityksiin ("koska siinä ei ehdi kertoa kunnolla" = riittävän yksityiskohtaisesti).
He kysyvät yksityiskohtia. Heille viestin vastaanotettavuuden ja motivoitumisen kannalta on tärkeää saada riittävä määrä yksityiskohtia. Jos asiasta puhutaan yleisesti, he saattavat kadottaa motivaationsa tai puhe saattaa vaikuttaa heistä epäuskottavalta.
Yksityiskohdat-tyylin myönteisiä puolia ovat mm. siitä seuraava tarkkuus, täsmällisyys ja järjestelmällisyys. Joskus pulmana voi olla keskittyminen oksiin, lehtiin ja jopa yksittäisiin havunneulasiin siinä määrin, että metsä jää kokonaan huomaamatta.
KOKONAISUUS- ydinsanoja: kokonaiskuva, -käsitys ja -arvio, yleisesti, laajasti, yleisellä tasolla, kaiken kaikkiaan
Jotkut ihmiset käsittelevät asioita mielellään yleisellä tasolla, yleisesti tai kokonaisvaltaisesti. He toimivat yleisemmällä ja käsitteellisemmällä tasolla kuin yksityiskohtia arvostavat. Heille tärkeitä ovat kokonaiskuvat, kokonaiskäsitykset ja kokonaisarviot asioista. He puhuvat asioista, tapahtumista ja kokemuksista suurpiirteisesti ja saattavat vastata laajoihinkin kysymyksiin parilla sanalla.
Kokonaisuus-ihmiset tarvitsevat kokonaiskuvan ("Tässä puhutaan nyt koko ajan tiedon vastaanottotavoista") kiinnostuakseen ja motivoituakseen ja pysyäkseen edes jonkin aikaa asiaan liittyvissä yksityiskohdissa ("... ja viivytään nyt hetki tässä yksityiskohdat-kokonaisuus-erottelutyylissä").
Kokonaisuus-tyylin myönteisiä puolia ovat mm. taito tarkastella asioita laajemmin ja taito hakea ja tehdä yhteyksiä ja yhteenvetoja. Pulmana voi joskus olla niin yleisellä tasolla pysytteleminen, että asia menettää uskottavuutensa. Kokonaisuus-tyylillä katsellaan ja puhutaan metsästä, eikä havunnaulasia tutkita, vaikka se voisi olla joskus tarpeellista."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P.Von Harpe. 1997
Ja nyt: Mennäänpä eteenpäin vielä yksityiskohtaisemmin näihin erottelutyyleihin, ja muistathan edelleen olla tarkkana eri tilanneyhteyksien kanssa. Juuri yksityiskohtaisuudellaan erottelutyylit ovatkin hyvin tunnistettavissa ja juuri yksityiskohtaisuus tekee niistä niin käyttökelpoisia. Kaiken kaikkiaan kysymys on koko ajan ihmisten perususkomuksista elämässä, työssä, vuorovaikutuksessa.
Kaksi henkilöä, A ja B, kävivät samalla parin päivän työmatkalla.
Jälkeenpäin A (yksityiskohdat) kertoi: Lähdettiin, siis minä ja B, maanantaina sillä 8.12 lähtevällä junalla. Tai ei se lähtenyt 8.12, vaan ensin kuulutettiin, että se olisi myöhässä 10 minuuttia ja lähtisi vasta 8.22 mutta ei se ollut niin paljon myöhässä. Se lähti 8.17- 5 minuuttia myöhässä. Sain hyvän paikan -minulla ei ollut paikkalippua- ravintolavaunun vieressä (siis sen takana) olevasta vaunusta. Ikkunapaikan. Koska olin aamulla juonut vain 1 kupin kahvia, laitoin toisen laukun ylös hyllylle ja toisen penkilleni ja läksin ravintolavaunuun. Sinne oli tullut sellaiset uudet kahvimukit. Ruskealla pohjalla keltaista tekstiä. Tai ei se oikeastaan ollut ruskea se pohjaväri, vaan sellainen violetin ja ruskean sekoitus. Siinä luki, että toisen kupin saisi 4,50 mk:lla....
Jälkeenpäin B (kokonaisuus) kertoi: Hyvä reissu.
Ihmisten tapa käsitellä asioita vaihtelee YKSIKKÖ-KOOLTAAN puhutko sinä mieluummin puista vai metsästä?
YKSITYISKOHDAT- ydinsanoja: yksityiskohdat, tarkasti, erityisesti, perusteellisesti
Jotkut ihmiset kiinnittävät huomionsa yksityiskohtiin. He ottavat vastaan ja käsittelevät mielellään hyvin yksityiskohtaista tietoa. Heille yksityiskohdat ovat tärkeitä, ja he kertovat asioista, tapahtumista ja kokemuksistaan hyvin yksityiskohtaisesti. He saattavat usein kokea, että asioiden "kunnolliseen" käsittelyyn ei ole varattu tarpeeksi aikaa: esim. yksityikohdat-kouluttaja tai -puhuja ei mielellään suostu tunnin, kahden esityksiin ("koska siinä ei ehdi kertoa kunnolla" = riittävän yksityiskohtaisesti).
He kysyvät yksityiskohtia. Heille viestin vastaanotettavuuden ja motivoitumisen kannalta on tärkeää saada riittävä määrä yksityiskohtia. Jos asiasta puhutaan yleisesti, he saattavat kadottaa motivaationsa tai puhe saattaa vaikuttaa heistä epäuskottavalta.
Yksityiskohdat-tyylin myönteisiä puolia ovat mm. siitä seuraava tarkkuus, täsmällisyys ja järjestelmällisyys. Joskus pulmana voi olla keskittyminen oksiin, lehtiin ja jopa yksittäisiin havunneulasiin siinä määrin, että metsä jää kokonaan huomaamatta.
KOKONAISUUS- ydinsanoja: kokonaiskuva, -käsitys ja -arvio, yleisesti, laajasti, yleisellä tasolla, kaiken kaikkiaan
Jotkut ihmiset käsittelevät asioita mielellään yleisellä tasolla, yleisesti tai kokonaisvaltaisesti. He toimivat yleisemmällä ja käsitteellisemmällä tasolla kuin yksityiskohtia arvostavat. Heille tärkeitä ovat kokonaiskuvat, kokonaiskäsitykset ja kokonaisarviot asioista. He puhuvat asioista, tapahtumista ja kokemuksista suurpiirteisesti ja saattavat vastata laajoihinkin kysymyksiin parilla sanalla.
Kokonaisuus-ihmiset tarvitsevat kokonaiskuvan ("Tässä puhutaan nyt koko ajan tiedon vastaanottotavoista") kiinnostuakseen ja motivoituakseen ja pysyäkseen edes jonkin aikaa asiaan liittyvissä yksityiskohdissa ("... ja viivytään nyt hetki tässä yksityiskohdat-kokonaisuus-erottelutyylissä").
Kokonaisuus-tyylin myönteisiä puolia ovat mm. taito tarkastella asioita laajemmin ja taito hakea ja tehdä yhteyksiä ja yhteenvetoja. Pulmana voi joskus olla niin yleisellä tasolla pysytteleminen, että asia menettää uskottavuutensa. Kokonaisuus-tyylillä katsellaan ja puhutaan metsästä, eikä havunnaulasia tutkita, vaikka se voisi olla joskus tarpeellista."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P.Von Harpe. 1997
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 5/9-
"Samuus-erot Havaitsemisen kohde
SAMUUS-ydinsanoja: kuin ennen, identtinen, muuttumaton, yleisesti, samaa kuin, kaikki, liittyä johonkin, kuulua johonkin
Jotkut ihmiset kiinnittävät huomiota samankaltaisuuteen. He hakevat ja löytävät - asioista, ihmisistä, tilanteista - samanlaisuutta. He arvostavat ja tarvitsevat samanlaisuutta: "Aivan kuin...", "Samanlainen kuin...", "Tämä liittyy tähän".
Samuus-ihminen on yleistäjä. Samuus-ihmiset kaipaavat jatkuvuutta elämäänsä - heille säilyttäminen on arvo; sama huonekalujen järjestys kotona, samanlainen loma kuin edellisinä vuosina, samanmerkkinen uusi auto, uudet samanlaiset vaatteet jne.
Samuus-ihmiselle tulee mahdolliseksi motivoitua, kun asioita esitetään samuuden kautta (mikään ei ole niin uutta, etteikö siitä löytyisi paljon samaa). Hän motivoituu yleisesti tehdystä, usein käytetystä, tai kun vaihtoehto esitetään hänelle jo ennestään tuttujen samankaltaisuuksien kautta: "Tämä on sitä samaa, mitä olet jo tehnyt...". Jos asioita esitetään kovasti uutuutta ja muutosta korostamalla ("Nyt kaikki muuttuu"), samuus-ihminen saattaa menettää motivaationsa tai hänessä herää vastustus niin, ettei hän halua edes tarkistaa, mistä on kysymys.
EROT-ydinsanoja: erilaisuus, erot, uusi, ainutlaatuinen, toisin kuin, muutos, ei, ei aina
Jotkut ihmiset kiinnittävät huomionsa eroihin ja erilaisuuteen. He hakevat ja löytävät erilaisuutta: "Niin, mutta...", "Toisaalta", "Ei noin voi yleistää." Erilaisuus kiinnostaa, motivoi, ja he tarvitsevat erilaisuutta. Erot-ihminen on erilaistaja ja poikkeuksien löytäjä ja tekijä. Äärimmillään erot-ihminen rakastaa muutosta ja hänelle muutos voi olla pysyvä olotila.
Erot-ihmiselle tulee mahdolliseksi kiinnostua ja motivoitua, kun asioita esitetään uutuuden, erilaisuuden ja poikkeuksellisuuden kautta (mikään ei ole niin samanlaista, etteikö siitä löytyisi jotakin erilaisuutta) tai kun asioita esitetään riittävän yksilöllisinä: "Nyt, tällä kertaa...", "Jossain tilanteessa on näin." Jos asioita esitetään korostuneen yhtäläistäen ja yleistäen, erot-ihminen saattaa menettää motivaationsa ("Aina tätä samaa") tai hätääntyä tai ärsyyntyä ("Ei se aina noin ole"). Erot ja poikkeukset ovat heille niin olennaisia asioiden puolia, että he haluavat tarjota tätä hyvää myös muille."
Monessa mielessä, NLP- mielikirja II, Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997
SAMUUS-ydinsanoja: kuin ennen, identtinen, muuttumaton, yleisesti, samaa kuin, kaikki, liittyä johonkin, kuulua johonkin
Jotkut ihmiset kiinnittävät huomiota samankaltaisuuteen. He hakevat ja löytävät - asioista, ihmisistä, tilanteista - samanlaisuutta. He arvostavat ja tarvitsevat samanlaisuutta: "Aivan kuin...", "Samanlainen kuin...", "Tämä liittyy tähän".
Samuus-ihminen on yleistäjä. Samuus-ihmiset kaipaavat jatkuvuutta elämäänsä - heille säilyttäminen on arvo; sama huonekalujen järjestys kotona, samanlainen loma kuin edellisinä vuosina, samanmerkkinen uusi auto, uudet samanlaiset vaatteet jne.
Samuus-ihmiselle tulee mahdolliseksi motivoitua, kun asioita esitetään samuuden kautta (mikään ei ole niin uutta, etteikö siitä löytyisi paljon samaa). Hän motivoituu yleisesti tehdystä, usein käytetystä, tai kun vaihtoehto esitetään hänelle jo ennestään tuttujen samankaltaisuuksien kautta: "Tämä on sitä samaa, mitä olet jo tehnyt...". Jos asioita esitetään kovasti uutuutta ja muutosta korostamalla ("Nyt kaikki muuttuu"), samuus-ihminen saattaa menettää motivaationsa tai hänessä herää vastustus niin, ettei hän halua edes tarkistaa, mistä on kysymys.
EROT-ydinsanoja: erilaisuus, erot, uusi, ainutlaatuinen, toisin kuin, muutos, ei, ei aina
Jotkut ihmiset kiinnittävät huomionsa eroihin ja erilaisuuteen. He hakevat ja löytävät erilaisuutta: "Niin, mutta...", "Toisaalta", "Ei noin voi yleistää." Erilaisuus kiinnostaa, motivoi, ja he tarvitsevat erilaisuutta. Erot-ihminen on erilaistaja ja poikkeuksien löytäjä ja tekijä. Äärimmillään erot-ihminen rakastaa muutosta ja hänelle muutos voi olla pysyvä olotila.
Erot-ihmiselle tulee mahdolliseksi kiinnostua ja motivoitua, kun asioita esitetään uutuuden, erilaisuuden ja poikkeuksellisuuden kautta (mikään ei ole niin samanlaista, etteikö siitä löytyisi jotakin erilaisuutta) tai kun asioita esitetään riittävän yksilöllisinä: "Nyt, tällä kertaa...", "Jossain tilanteessa on näin." Jos asioita esitetään korostuneen yhtäläistäen ja yleistäen, erot-ihminen saattaa menettää motivaationsa ("Aina tätä samaa") tai hätääntyä tai ärsyyntyä ("Ei se aina noin ole"). Erot ja poikkeukset ovat heille niin olennaisia asioiden puolia, että he haluavat tarjota tätä hyvää myös muille."
Monessa mielessä, NLP- mielikirja II, Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 4/9-
"Sisäinen-ulkoinen Motivaation lähde
Jotkut suosittelevat erityisesti tätä seuraavaa erottelua ja sanovat, että tämä on yksi hyödyllisimmistä erityisesti motivoitaessa ja ohjatessa toisia ihmisiä. Mutta lue ensin kuvaukset ja arvioi sitten itse!
SISÄINEN-ydinsanoja: omat arviot, omat mielipiteet, itse päättäminen, puhdas informaatio, tiedän/tunnen sisälläni
Sisäiselle ihmiselle tärkeää ovat omat mielipiteet ja arviot. Hänelle on tärkeää päättää itse, mitä ajattelee asioista.Sisäinen ihminen löytää motivaation sisältään, päättää itse, kuinka työnsä tekee ja arvioi itse, kuinka on onnistunut työssään. Hän on tyytyväinen, kun saa päättää itse ja -itse asiassa- hän päättää itse silloinkin, kun siihen ei ole lupaa. Toinen vaihtoehto olisi motivaation lasku.
Sisäinen ihminen ei kaipaa mielipiteistä palautetta. Jos ja kun sellaista tulee, sisäinen arvioi palautteen arvon omilla sisäisillä kriteereillään (Onko palautteen antajalla mielestäni asiantuntemusta, onko hän vain huonolla tuulella, onko liian myönteinen jne.). Kun sisäinen ihminen kysyy palautetta, hän tarkoittaa informaatiota (esim. tunnusluvut), ei mielipiteitä tai ohjailua.
Sisäiselle ihmiselle motivoivinta on informaatiopuhe. "Tässä on informaatiota-arvioi itse".
Kaksi henkilöä, A ja B, tapetoivat. Seinässä on vielä aukko, ja A kokeilee lattialla olevia tapetinpaloja ja toteaa niiden olevan liian pieniä. Hänen puolisolleen B:lle (sisäisesti päättävälle) tämä ei merkitse mitään. B kokeilee itse palasia ja vasta tämän jälkeen hyväksyy A:n kommentin. Kun A kertoo, että auto nykii, B kyllä kuulee, mitä sanottiin. Kuitenkin hänen on käytävä itse kokeilemassa asia, ennen kuin voi toimia. A katsoo lämpömittaria ja sanoo: 20 astetta pakkasta. B tulee viereen, katsoo lämpömittaria ja sanoo: Vähän alle.
Sisäinen tapa toimia ja arvioida itse saattaa joskus tulla (väärin)tulkituksi epäluuloksi tai epäluottamukseksi muita kohtaan. Kysymys on kuitenkin sisäisen perususkomuksesta, että on tärkeää arvioida asiat sisäisesti.
ULKOINEN-ydinsanoja: suosittele, muiden mielestä, mielipiteet, palaute, sano tai kerro, mitä mieltä olet
Ulkoiselle ihmiselle tärkeitä ovat muiden mielipiteet ja suositukset ja arviot. Ulkoinen ihminen haluaa (mielipide)-palautetta työstään. Jos ulkoiselle ihmiselle työssä annetaan tunnuslukulistat, hän saattaa kokea, ettei ole saanut palautetta lainkaan-eikä näin ollen oikein tiedä, miten on onnistunut. Ulkoinen ihminen kysyy palautetta itsekin, ja ellei hän sitä saa, motivaatio saattaa laskea. Ulkoinen tarvitsee siis ulkoisia kriteerejä voidakseen päättää ja motivoitua. Ääritapauksessa ulkoinen saattaa ottaa puhtaan informaationkin suosituksena. Jos sanot ulkoiselle, että keltainen on tämän kevään muotiväri, hän saattaa kokea sen ehdotukseksi hankkia jotakin keltaista.
Ulkoiselle ihmiselle motivoivinta on puhe suositusten ja mielipiteiden muodossa: "Asiantuntijat suosittelevat...", "Minun mielestäni sinun..."
Samassa vaatekaupassa työskentelee kaksi myyjää, A ja B. Kun joku asiakkaista on tyytymätön, myyjät saattavat päällepäin reagoida kutakuinkin samalla lailla (tosin A:ta pidetään parempana asiakaspalvelijana). Sisäisesti myyjien tapa ottaa valitus vastaan on aivan erilainen. A (ulkoinen) ottaa valituksen sellaisenaan ja "uskoo" asiakkaan olevan pahoillaan juuri siitä syystä, kuin asiakas sanoo. A korjaa tilanteen aina kun voi ja on itsekin pahoillaan. B:llä (sisäinen) käynnistyy seuraavankaltainen prosessi: " Onkohan tuo asiakas, joka valittaa vain saadakseen alennusta? Vai onkohan se aina noin huonotuulinen? Jos sillä on muita huolia ja purkaa niitä valittamalla? Olikohan siinä tuotteessa todella vikaa?"
Tärkeää: Itsetunto on eri asia kuin sisäinen tai ulkoinen motivaation lähde. Sisäinen ja ulkoinen viittaavat päätöksentekoprosessin tiettyihin piirteisiin. Henkilö voi olla sisäinen ja hänen itsetuntonsa voi olla huono. Tällöin hän kokee kaikki mielipiteet loukkaavana asioihinsa puuttumisena. Henkilö voi olla sisäinen ja hänellä voi olla hyvä itsetunto; tällöin asioihin puuttuminen ei loukkaa häntä, hän ei vain välitä siitä. Henkilö voi olla ulkoinen ja hänen itsetuntonsa voi olla huono. Tällöin hän kokee, ettei osaa mitään ja tarvitsee huonouttaan muiden neuvoja. Henkilö voi olla ulkoinen ja hänellä voi olla hyvä itsetunto. Tällöin hän ottaa muiden mielipiteitä vastaan ja hyötyy niistä."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
Jotkut suosittelevat erityisesti tätä seuraavaa erottelua ja sanovat, että tämä on yksi hyödyllisimmistä erityisesti motivoitaessa ja ohjatessa toisia ihmisiä. Mutta lue ensin kuvaukset ja arvioi sitten itse!
SISÄINEN-ydinsanoja: omat arviot, omat mielipiteet, itse päättäminen, puhdas informaatio, tiedän/tunnen sisälläni
Sisäiselle ihmiselle tärkeää ovat omat mielipiteet ja arviot. Hänelle on tärkeää päättää itse, mitä ajattelee asioista.Sisäinen ihminen löytää motivaation sisältään, päättää itse, kuinka työnsä tekee ja arvioi itse, kuinka on onnistunut työssään. Hän on tyytyväinen, kun saa päättää itse ja -itse asiassa- hän päättää itse silloinkin, kun siihen ei ole lupaa. Toinen vaihtoehto olisi motivaation lasku.
Sisäinen ihminen ei kaipaa mielipiteistä palautetta. Jos ja kun sellaista tulee, sisäinen arvioi palautteen arvon omilla sisäisillä kriteereillään (Onko palautteen antajalla mielestäni asiantuntemusta, onko hän vain huonolla tuulella, onko liian myönteinen jne.). Kun sisäinen ihminen kysyy palautetta, hän tarkoittaa informaatiota (esim. tunnusluvut), ei mielipiteitä tai ohjailua.
Sisäiselle ihmiselle motivoivinta on informaatiopuhe. "Tässä on informaatiota-arvioi itse".
Kaksi henkilöä, A ja B, tapetoivat. Seinässä on vielä aukko, ja A kokeilee lattialla olevia tapetinpaloja ja toteaa niiden olevan liian pieniä. Hänen puolisolleen B:lle (sisäisesti päättävälle) tämä ei merkitse mitään. B kokeilee itse palasia ja vasta tämän jälkeen hyväksyy A:n kommentin. Kun A kertoo, että auto nykii, B kyllä kuulee, mitä sanottiin. Kuitenkin hänen on käytävä itse kokeilemassa asia, ennen kuin voi toimia. A katsoo lämpömittaria ja sanoo: 20 astetta pakkasta. B tulee viereen, katsoo lämpömittaria ja sanoo: Vähän alle.
Sisäinen tapa toimia ja arvioida itse saattaa joskus tulla (väärin)tulkituksi epäluuloksi tai epäluottamukseksi muita kohtaan. Kysymys on kuitenkin sisäisen perususkomuksesta, että on tärkeää arvioida asiat sisäisesti.
ULKOINEN-ydinsanoja: suosittele, muiden mielestä, mielipiteet, palaute, sano tai kerro, mitä mieltä olet
Ulkoiselle ihmiselle tärkeitä ovat muiden mielipiteet ja suositukset ja arviot. Ulkoinen ihminen haluaa (mielipide)-palautetta työstään. Jos ulkoiselle ihmiselle työssä annetaan tunnuslukulistat, hän saattaa kokea, ettei ole saanut palautetta lainkaan-eikä näin ollen oikein tiedä, miten on onnistunut. Ulkoinen ihminen kysyy palautetta itsekin, ja ellei hän sitä saa, motivaatio saattaa laskea. Ulkoinen tarvitsee siis ulkoisia kriteerejä voidakseen päättää ja motivoitua. Ääritapauksessa ulkoinen saattaa ottaa puhtaan informaationkin suosituksena. Jos sanot ulkoiselle, että keltainen on tämän kevään muotiväri, hän saattaa kokea sen ehdotukseksi hankkia jotakin keltaista.
Ulkoiselle ihmiselle motivoivinta on puhe suositusten ja mielipiteiden muodossa: "Asiantuntijat suosittelevat...", "Minun mielestäni sinun..."
Samassa vaatekaupassa työskentelee kaksi myyjää, A ja B. Kun joku asiakkaista on tyytymätön, myyjät saattavat päällepäin reagoida kutakuinkin samalla lailla (tosin A:ta pidetään parempana asiakaspalvelijana). Sisäisesti myyjien tapa ottaa valitus vastaan on aivan erilainen. A (ulkoinen) ottaa valituksen sellaisenaan ja "uskoo" asiakkaan olevan pahoillaan juuri siitä syystä, kuin asiakas sanoo. A korjaa tilanteen aina kun voi ja on itsekin pahoillaan. B:llä (sisäinen) käynnistyy seuraavankaltainen prosessi: " Onkohan tuo asiakas, joka valittaa vain saadakseen alennusta? Vai onkohan se aina noin huonotuulinen? Jos sillä on muita huolia ja purkaa niitä valittamalla? Olikohan siinä tuotteessa todella vikaa?"
Tärkeää: Itsetunto on eri asia kuin sisäinen tai ulkoinen motivaation lähde. Sisäinen ja ulkoinen viittaavat päätöksentekoprosessin tiettyihin piirteisiin. Henkilö voi olla sisäinen ja hänen itsetuntonsa voi olla huono. Tällöin hän kokee kaikki mielipiteet loukkaavana asioihinsa puuttumisena. Henkilö voi olla sisäinen ja hänellä voi olla hyvä itsetunto; tällöin asioihin puuttuminen ei loukkaa häntä, hän ei vain välitä siitä. Henkilö voi olla ulkoinen ja hänen itsetuntonsa voi olla huono. Tällöin hän kokee, ettei osaa mitään ja tarvitsee huonouttaan muiden neuvoja. Henkilö voi olla ulkoinen ja hänellä voi olla hyvä itsetunto. Tällöin hän ottaa muiden mielipiteitä vastaan ja hyötyy niistä."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe. 1997.
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Erottelutyylit- tavat löytää todellisuutta - osa 3/9-
"Kohti-pois motivaation suunta
Motivoituessaan jotkut ihmiset menevät tavoitteita kohti ja jotkut taas etsivät ja näkevät ongelmia ja pyrkivät sitten niistä pois välttämällä ja ratkaisemalla niitä.
On kyse kohti-pois-samautumisesta.
KOHTI-ydinsanoja: päämäärä, tavoite, lopputulos, saaminen, saavuttaminen
Kohti-motivoituvalle tärkeitä ovat päämäärät, tavoitteet ja lopputulokset. Kohti-motivoituva on kiinnostunut saamisesta ja saavuttamisesta: "Tämä auttaa minua saamaan...", "Haluan vaihtaa autoa saadakseni..." Mitä selkeämpi tavoite tai lopputulos on, sitä varmemmin kohti-motivaatio syntyy. Kohti-motivoituvalle kannattaa siis kuvata asioita tai vaihtoehtoja lopputulosten ja koituvien saavutusten kautta.
Kohti-motivoitumisen eräs myönteinen puoli on motivaation säilyminen ja suoraviivainen työskentely kohti tavoitetta. Kun lopputulos tai tavoite on motivoivana mielessä, on helppo asettaa tekemiset tärkeysjärjestykseen ja motivaatio kestää, kunnes tavoite on saavutettu. Kohti-motivoitumisen pulma voi joskus olla se, ettei tunnista nykyhetkessä korjattavia asioita eikä tunnista riskejä, joita tavoitteeseen pyrkiminen saattaa sisältää.
POIS-ydinsanoja: pois, eroon, välttäminen, ei enää, ongelma, pulma, kriisi
Pois-motivoituva keskittyy ja huomaa helposti asiat, joita on vältettävä, joista on päästävä eroon ja joita ei saisi enää tapahtua. Hänen motivaationsa herää, kun on ongelmia, joita pitää ratkaista tai jotakin, mitä pitää varoa: "Ettei tulisi ongelmia...", "Haluan vaihtaa autoa välttääkseni...." Jos haluat motivoida pois-motivoituvaa, se onnistuu helpommin, kun kerrot niistä kielteisistä seurauksista, joita saattaa koitua, ellei toimi tietyllä tavalla, tai kun kerrot, mitä (nykyistä pulmaa) ei enää tapahdu, kun toimii tietyllä tavalla.
Pois-motivoitumisen eräs hyvä puoli on, että näin motivoituvat ovat usein erittäin hyviä ongelmien havaitsijoita, parantajia ja ratkaisijoita. He saattavat olla kiperissä tilanteissa ja kriiseissä parhaimmillaan. Pois-motivoitumisen pulma puolestaan voi olla se, että motivaatio pysyy huonona, kun asiat ovat ns. hyvin ("Mitä ihmettä täällä kohkataan kaiken maailman visioista-kaikkihan on hyvin."). Motivaatio saattaa myös lopahtaa nopeasti joskus pois-motivoituvan omaksikin ihmetykseksi; Esim. pois-motivaatio laihduttamiseen herää, kun olo liikakilojen kanssa on riittävän sietämätön. Motivaatio on vahva -pois ylipainosta ja hankalasta olosta. Kun paino sitten hieman putoaa ja vointi on parempi, motivaatio katoaa- ei ole enää mitään, mistä pois. Joskus pois motivaatiolla voi myös joutua ojasta allikkoon, kun huomio on vain siinä, mistä on päästävä, eikä lainkaan siinä, minne kannattaisi pyrkiä."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe, 1997
Motivoituessaan jotkut ihmiset menevät tavoitteita kohti ja jotkut taas etsivät ja näkevät ongelmia ja pyrkivät sitten niistä pois välttämällä ja ratkaisemalla niitä.
On kyse kohti-pois-samautumisesta.
KOHTI-ydinsanoja: päämäärä, tavoite, lopputulos, saaminen, saavuttaminen
Kohti-motivoituvalle tärkeitä ovat päämäärät, tavoitteet ja lopputulokset. Kohti-motivoituva on kiinnostunut saamisesta ja saavuttamisesta: "Tämä auttaa minua saamaan...", "Haluan vaihtaa autoa saadakseni..." Mitä selkeämpi tavoite tai lopputulos on, sitä varmemmin kohti-motivaatio syntyy. Kohti-motivoituvalle kannattaa siis kuvata asioita tai vaihtoehtoja lopputulosten ja koituvien saavutusten kautta.
Kohti-motivoitumisen eräs myönteinen puoli on motivaation säilyminen ja suoraviivainen työskentely kohti tavoitetta. Kun lopputulos tai tavoite on motivoivana mielessä, on helppo asettaa tekemiset tärkeysjärjestykseen ja motivaatio kestää, kunnes tavoite on saavutettu. Kohti-motivoitumisen pulma voi joskus olla se, ettei tunnista nykyhetkessä korjattavia asioita eikä tunnista riskejä, joita tavoitteeseen pyrkiminen saattaa sisältää.
POIS-ydinsanoja: pois, eroon, välttäminen, ei enää, ongelma, pulma, kriisi
Pois-motivoituva keskittyy ja huomaa helposti asiat, joita on vältettävä, joista on päästävä eroon ja joita ei saisi enää tapahtua. Hänen motivaationsa herää, kun on ongelmia, joita pitää ratkaista tai jotakin, mitä pitää varoa: "Ettei tulisi ongelmia...", "Haluan vaihtaa autoa välttääkseni...." Jos haluat motivoida pois-motivoituvaa, se onnistuu helpommin, kun kerrot niistä kielteisistä seurauksista, joita saattaa koitua, ellei toimi tietyllä tavalla, tai kun kerrot, mitä (nykyistä pulmaa) ei enää tapahdu, kun toimii tietyllä tavalla.
Pois-motivoitumisen eräs hyvä puoli on, että näin motivoituvat ovat usein erittäin hyviä ongelmien havaitsijoita, parantajia ja ratkaisijoita. He saattavat olla kiperissä tilanteissa ja kriiseissä parhaimmillaan. Pois-motivoitumisen pulma puolestaan voi olla se, että motivaatio pysyy huonona, kun asiat ovat ns. hyvin ("Mitä ihmettä täällä kohkataan kaiken maailman visioista-kaikkihan on hyvin."). Motivaatio saattaa myös lopahtaa nopeasti joskus pois-motivoituvan omaksikin ihmetykseksi; Esim. pois-motivaatio laihduttamiseen herää, kun olo liikakilojen kanssa on riittävän sietämätön. Motivaatio on vahva -pois ylipainosta ja hankalasta olosta. Kun paino sitten hieman putoaa ja vointi on parempi, motivaatio katoaa- ei ole enää mitään, mistä pois. Joskus pois motivaatiolla voi myös joutua ojasta allikkoon, kun huomio on vain siinä, mistä on päästävä, eikä lainkaan siinä, minne kannattaisi pyrkiä."
Monessa mielessä, NLP-mielikirja II. Toim. R.Asikainen, P. Von Harpe, 1997
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)