torstai 6. joulukuuta 2018

Luukku 6

Olen iloinen Leenan puolesta. Toivon hänen ja lasteni puolesta miehen olevan kunnollinen. Eihän minun jälkeeni kannattanut mitään tyhjänjoutavaa hampuusia ruveta elättämään.Vielä vuosi sitten olisin ollut mustasukkaisuuden riivaama, mutta sairaaloissa makaamani ajat ovat pehmittäneet minut ajettelemaan muitakin kuin vain itseäni.
Lyön mielessäni vetoa, kuinka kauan Leena pystyy olemaan kertomatta. Olemme aina pyrkineet olemaan rehellisiä toisillemme. Olen jättänyt kertomatta hänelle vain yhden viattoman suudelman jossain pikkujoulussa kauan kauan sitten. Sitä paitsi minä en ollut aloitteentekijä.
Kari Hanhisuanto; Sairaala. 2012.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti