”Huumori lisää työssä viihtymistä. Sillä on paikkansa myös sosiaali- ja hoitoalalla, eikä vain työntekijöiden vaan myös asiakkaiden kesken. Vaikeat elämäntilanteet vaativat kuitenkin pelisilmää ja tilannetajua.”
Näillä sanoilla alkaa Lapsen maailma 12/17 lehdessä ollut juttu työpaikka huumorista. Huumori on hieno asia, mutta onko sinulla pelisilmää ja tilannetajua?
”Usein aloite nauruun tai leikinlaskuun tulee asiakkaalta. Se onkin turvallisinta. Timonen ( Sosiaalityöntekijä Jenni Timonen) muistuttaa, ettei hauska synny kuitenkaan väkisin, eivätkä kaikkia huvita samat asiat. Asiakkaan tilanne voi olla myös niin vaikea, ettei häntä kiinnosta pieninkään vitsailu. Tilanteiden arkaluonteisuuden vuoksi myös väärinymmärryksen vaara on suuri. -Työntekijällä on oltava tilannetajua ja pelisilmää nähdä, milloin leikinlasku on sopivaa. Timonen muistuttaa.”
”Huumori on tärkeää myös työyhteisössä. Kun työntekijät viihtyvät, he saavat paljon aikaiseksi, ja sairauspoissaolot vähenevät, mikä lisää tuottavuutta. -Huumori ylläpitää ihmissuhteita ja sopeuttaa työntekijöitä yhteisöönsä, Karelia ammattikorkeakoulun yliopettaja Pirjo Vesa sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan vuonna 2009 hoitajien keskinäistä huumoria työpaikalla sairaalan vuodeosastolla. Pitkään yhdessä työskennelleet saattavat remahtaa nauramaan jo yhdestä sanasta tai jopa ilmeestä. Uusi työntekijä voi olla ihmeissään, mikä tilanteessa oli niin huvittavaa. -Jos kemiat eivät kohtaa, jututkaan eivät naurata. Paljon on merkitystä sillä, kuinka hyvin ihmiset tuntevat toisensa, Vesa sanoo. Tunteminen auttaa myös asiakastyössä. Kun asiakas on tuttu, oppii tietämään hänen huumorintajunsa. Asiakassuhde ei ole kuitenkaan ystävyyssuhde. -Jos asiakkaan huulenheitto menee liian intiimiksi tai seksuaalissävytteiseksi, työntekijän tehtävä on pistää raja, Timonen sanoo.”
”Huumoriin liittyy vallankäyttöä-hyvässä ja pahassa. Sen avulla voi purkaa omia aggressioitaan muihin. Vitsailua voi käyttää myös pelon ja alistamisen välineenä. - ”Hauskalla” sanailulla on mahdollista pilkata ja piikitellä. Pahinta on kuitata, että ”se oli vaan huumoria”, jos piikittelyn kohdetta ei naurata tai hän loukkaantuu, Pirjo Vesa kuvaa. Viattomassakin työtoverin kustannuksella tapahtuvassa huulenheitossa voi olla vaaransa, sillä aina ei voi tietää, onko aihe toiselle arka. Loukkaantuneen saattaa olla myös vaikea vaikkapa kahvipöydässä sanoa kaikkien kuullen ”kiitos ei tätä”. -Tällöin asia kannattaa ottaa esiin myöhemmin kahden kesken, Vesa kannustaa. Jos työkaverista sanoo jotain hauskaa, on sen oltava hyväntahtoista ja tilannetajuista. Merkityksellistä on, kuinka hyvin yhteisö tuntee toisensa ja onko työpaikan ilmapiiri luottamuksellinen. Varmimmin huumori toimii, jos aihe on neutraali tai kohdistuu käyttäjäänsä.”
”-Huumori ei ole pelkkää vitsailua, mutta jos jutut menevät seksismin tai rasismin puolelle, sitä ei kannata sietää. Voi sanoa, että ”nyt taisi mennä överiksi”( Hoitotieteen professori Päivi Åstedt-Kurki). Kullakin työpaikalla muodostuu omanlaisensa huumori, johon vaikuttavat työntekijät ja heidän suhteensa, mutta myös sukupuoli. Myös työn luonteella ja johtamistavalla on merkitystä... -Työkokemus antaa kullekin itseluottamusta ja uskallusta olla oma aito itsensä myös työpaikalla, hän sanoo. Entä se kuuluisa musta huumori, josta hoito- ja sosiaalialan työntekijöiden kohdalla usein puhutaan? -On selvää, että raskas työ, vaatii ”raskasta” huumoria, jota ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, Pirjo Vesa sanoo. Yhteisön keskinäisestä mustasta huumorista ei välttämättä mielellään edes kerrota ulkopuolisille. Päivi Åstedt-Kurjen mukaan musta huumori on työntekijöille keino selvitä vaikeista tilanteista. Se on useimmiten työntekijöiden välistä omaa slangia tai asioiden ilmaisemista kielikuvien kautta. Puhumme jo yleisesti ”leikkurista” eli leikkaussalista. Ja kun ihminen kuolee, saatamme sanoa, että ”hän lähti ilmavoimiin.”
Juttu kokonaisuudessaan : Lapsen maailma 12/2017. Huulenheitto on taitolaji. Marianna Laiho.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti