tiistai 17. joulukuuta 2019

Luukku 17

MINÄ-RUUKKU

Ruukku voi olla säröinen tai tyhjä
valmiina korjattavaksi tai täytettäväksi.
Elämän aineena vesi sen täyttää.
Minäkin ruukku ja hyvin tyhjä.

Ojentelen käsiäni tarttuakseni tilaisuuteen
täyttää läheisten läsnäololla tunnetilani,
oppia vanhan kokemuksista,
kertoa omista ajatuksista.

Vielä pääni liikkuu, silmäni näkevät.
Maailma ei ole valmis, ei tulekaan.
Tarvitaan käsiä ja jalkoja, silmiä ja korvia.
Paikka löytyy työkentässä elämän tiellä.

Jonain päivänä kukkii hellyyden kukka,
nousee kuivaan kankaaseen kanerva.
Sopivat yhteen arkuus ja voima
yhdistettyinä lämmin tunne.

Tie on avattu kulkea käsi kädessä
apua tarvitsevan kanssa.
Voittamattomuus muuttuu voimaksi.
Minullakin on varaa jakaa omastani.

Raakel Pitkänen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti