"10.2. Perusoletukset ja niiden tulkinnat
.
.
.
On arvokasta ja oikein luoda hyviä elämiä, mutta mitkä elämät ovat hyviä ja millä menetelmillä niitä saa tuottaa? Yhden kannan mukaan mikä tahansa elämä on hyvä, ellei sitä ole tehty teknologisesti tai uhraamalla muita ihmiselämiä, ja jos sille on paikka ja osa yhteisössä. Toisen mukaan melkein mikä tahansa elämä on kyllä hyvä, mutta tekniikan käyttökään ei aina ole väärin eikä liiallisen kärsimyksen varjostamia elämiä pitäisi tarkoituksellisesti aloittaa. Kolmannen mukaan vain fyysisesti ja mentaalisesti parhaissa voimissa olevat elämät ovat olemassaolon arvoisia, eikä valikointi ennen syntymää vähennä arvoa maailmasta.
On arvokasta ja oikein säilyttää, palauttaa ja parantaa terveyttä ja elämänlaatua, mutta onko näissä pyrkimyksissä käytettäville menetelmille rajoituksia? Jotkut sanovat, että ihmisolentojen, olivat he syntymättömiä, vastasyntyneitä tai aikuisia, uhraaminen on väärin, eikä se saa olla osa hoitojen kehittämistä tai tarjontaa. Toiset puhuvat ihmisten sopimattomasta käytöstä tai välineellistämisestä ja sallivat vain käytännöt, jotka kohtelevat yksilöitä ja heidän ruumiitaan asiaankuuluvalla kunnioituksella. Tekniikoiden puolestapuhujat ovat sitä mieltä, etteivät pelastajasisarusten tuottaminen, kantasolujen käyttö tai geenihoidot välineellistä ihmisiä sopimattomasti, kun ainoastaan alkioita hyödynnetään ilman niiden suostumusta ja kun kaikki muut luovuttajat ja koehenkilöt ovat ilmoittautuneet tehtäviinsä vaapaaehtoisina ja saavat riittävän korvauksen palveluistaan.
On arvokasta ja oikein pelastaa ja pidentää elämiä mutta kaikkien mielestä ei loputtomasti tai millä hinnalla tahansa. Eliniän huomattava pidentäminen olisi joidenkin mielestä pahasta sekä yksilöille että yhteiskunnille ja pitäisi siksi kieltää. Toisten mielestä ongelmia voisi tulla, mutta suosittelevat kieltojen sijasta säätelyä. Tekniikan kannattajat sitä vastoin väittävät, että koska heidän henkien pelastaminen (jota kuitenkin tehdään) pidentää joka tapauksessa elämiä, olisi loogisesti ristiriitaista vastustaa elämän pidentämistä sinänsä.
.
.
.
On myös arvokasta ja oikein parantaa ihmiskuntaa, mutta missä mielessä? Genetiikka ja lääketiede pyrkivät tekemään ihmisistä terveempiä, voimakkaampia ja pitkäikäisempiä, ja näiden nimissä kannatetaankin perimän valikointia, kantasolututkimusta ja geenihoitoja. Edistysaskelilla voi kuitenkin olla moraalinen hinta, jonka takia niitä myös vastustetaan vedoten ettiseen itseymmärrykseen, solidaarisuuteen ja perinteisiin elämäntapoihin. Jotkut näkevät molemmat äärikannat osittain oikeina ja yrittävät löytää keskitien sekä fyysisten että moraalisten näkökantojen huomioonottamiseksi sopivan säätelyn avulla."
Lähde: Matti Häyry 2012; Ihminen 2.0 geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset.
Ote luvusta 10 Geneettinen haaste vakavasti.
