Itsemurha on minulle kysymys, johon haluaisin saada vastauksen, miksi? Miksi joku haluaa tehdä itsemurhan? Miksi se tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta? Miksi vain itsemurha nähdään vaihtoehtona? Miksi?
Kohtaan työssäni itsemurhaa yrittäneitä jonkin verran. He ovat silloin niin haavoittuvia, ettei voi ruveta kyselemään miksi? Se jää toisille, toiseen ajankohtaan. Tunnen kuitenkin suurta avuttomuutta siihen, että he ovat valinneet ainoaksi ratkaisukseen itsemurhan. Ajoittain asia nousee mieleeni enemmän ja silloin tulee etsittyä jotain luettavaa aiheeseen liittyen. Tällä kertaa luettavaksi tarttui Kourallinen tabuja. Kirja on siinä mielessä positiivinen, että se kertoo selviytymistarinoita. Kirjan henkilöt olivat löytäneet elämälleen jonkin toisen ratkaisun, he jäivät eloon. Tarinat olivat erilaisia ja toisaalta hyvin samanlaisia.
Ja sainko vastauksia. En tiedä voinko koskaan saada täydellistä vastausta kysymyksiini. Voin kuitenkin suositella kirjaa luettavaksi. Vuori & Pulkkinen Kourallinen tabuja. Kertomuksia itsemurhasta.
"Vuosittain noin tuhat suomalaista päättää elämänsä itse. Heidän lisäkseen arviolta kymmenkertainen joukko yrittää itsemurhaa. KOURALLINEN TABUJA -teoksessa itsemurhaa yrittäneet kertovat, miksi he ovat löytäneet elämänhalun uudelleen.
Kirjan jokaisella ihmisellä on oma tarinansa. Jotkut joutuvat vakuuttamaan itselleen joka päivä uudelleen, ettei tänäänkään ole elämän viimeinen päivä. Toisille itsemurhayritys on viimeinen epätoivoinen pakotie kohtuuttomasta elämäntilanteesta, joillekin syinä ovat päihteet tai kaltoinkohtelun aiheuttamat henkiset vammat.
Kun 43-vuotias nainen heräsi joulupäivään, yhä hengissä, kukaan ei kysynyt, mitä oli tapahtunut. Itsemurha on edelleen tabu, jonka jopa läheiset ihmiset voivat vaieta näkymättömiin. KOURALLINEN TABUJA onkin keskustelun avaus siitä, kuinka helposti hädässä oleva voi pudota kaiken avun ulottumattomiin. terveydenhuollosta ei välttämättä saa apua, osastolle ei pääse ja vatsahuuhtelun jälkeen ihminen lähetetään kotiin yksin. Silti lähes jokaisessa tarinassa itää ajatus siitä, että itsemurhasta voi selvitä hengissä, aiempaa vahvempana. Jostain löytyy aina asioita, jotka pitävät kiinni elämässä."
Katariina Vuori & Jonna Pulkkinen; Kourallinen tabuja.Kertomuksia itsemurhasta. 2014. Kuva: Atena kustannus
Olen joskus lukenut tällaisen vertauskuvan itsemurhaa tekemässä olevan ihmisen mielentilasta: kuvittele olevasi korkeassa, palavassa rakennuksessa. Tulipalo raivoaa rakennuksessa ja olet itse huoneessa, josta ei ole muuta ulospääsyä, kuin hypätä ulos ikkunasta tai palaa kuoliaaksi. Olet ylimmissä kerroksissa, joten ulos hyppääminen tarkoittaa varmaa kuolemaa, mutta toinen vaihtoehto on palaa elävältä, eli myös kuolema - joskin tuskallisempi ja hitaampi. Tässä vertauskuvassa itsemurhaa kuvaa ikkunasta hyppääminen, ja elämän jatkamista elävältä palaminen; itsemurhaa harkitseva kokee siis elämän niin tuskalliseksi vaihtoehdoksi, että kuolema näyttäytyy tuossa hetkessä loogisesti helpommalta ratkaisulta, turvallisemmalta jopa.
VastaaPoistaItse olen menettänyt toisen vanhemmistani ja toisen sisaruksistani itsemurhalle. Myös kolme sukulaistani on päätynyt tuohon ratkaisuun. Itsemurhan takana voi olla esim. mielenhäiriö; ihminen ei tuossa hetkessä ymmärrä, mitä on tekemässä (psykoosi). Itse ymmärrän perheenjäsenteni taustalla olleet syyt itsemurhaan, sukulaisten kohdalla asia jäi ikuisesti avoimeksi. Olen myös asiaa vuosien ajan pohdittuani tullut siihen tulokseen, ettei kukaan toinen voi ymmärtää toisen ihmisen tuskaa tuossa tilanteessa - ja olen sitä mieltä, ettei jokaisen kohdalla voi ajatella, että "aina on joku syy elää" - näin ei valitettavasti kaikkien kohdalla ole. Olen myös taipuvainen ajattelemaan, että jos aikuinen ihminen haluaa päättää elämänsä, eikä häneltä jää lapsia, niin hänellä on oikeus se tehdä. Kannatan eutanasiaa, ja vaikkei tämä vertaus varmasti kaikkien mielestä olekaan osuva, niin jos "sallimme" fyysisesti terminaalivaiheessa olevien ihmisten hakea apua eutanasiasta, niin miksei psyykkisen syyn vuoksi/ilman perhettä/ystäviä/sukulaisia elävän ihmisen sallittaisi tekevän myös oman ratkaisunsa asian suhteen. Luonnollisesti sitä toki toivoo, että meiltä jokaiselta löytyisi aina se pienikin toivon hiukkanen, joka auttaisi jaksamaan eteenpäin ja hakemaan apua jo siinä vaiheessa, kun tilanne alkaa tuntumaan epätoivoiselta 💗
Pahoittelut superpitkästä kommentista 🙈
missmaruzella ei haittaa superpitkä kommentti :)
PoistaTeet kirjoituksessasi hyviä havaintoja itsemurhan syistä. Samoja asioita käsitellään tuossa kirjassa ja samoihin syihin törmään työssänikin. Itsemurha tai sen yritys jättää aina jäljen ympärillä oleviin ihmisiin, riippumatta siitä ovatko he läheisiä, viranomaisia vai terveydenhuoltohenkilökuntaa.
Kirjoitan tekstissäni haluavani tietää Miksi joku tekee itsemurhan? Miksi se on ainoa oikea ratkaisu? Ehkä oikeampi kysymys olisi Miksi toinen kestää elämän kolhut elossa ja toinen haluaa kuolla?