Monissa paikoissa hoitoalalla tehdään kolmivuorotyötä. Vuorosysteemistä on varmasti monenlaisia variaatioita. Itse työskentelen erittäin epäsäännöllisessä kolmivuorosysteemissä. Onneksi saamme vaikuttaa toiveilla omiin työvuoroihimme. Niiden hyvästä toteuttamisesta kuuluu kiitos osastonhoitajalle.
Vuorotyöhän on tutkitusti kuluttavaa. Erityisesti yövuorot ovat rankkoja. Ihmistä ei ole tehty valvomaan yöllä. Yövuorosta palautuminen onkin monelle hankalaa. Enpä kyllä itsekään hirvittävästi öistä nauti. Vuorotyön parasta antia mielestäni ovat arkivapaat. Silloin kerkeää hoitaa esim. virastoasiointia yms. Huonona näen taas sen, että sosiaalinen elämä kärsii. Harvoin omat vapaat kohtaavat kavereiden kanssa. Samoin säännöllinen harrastaminen on vaikeaa.
Juuri tällainen säännöllisyyden puute oli aluksi itselleni hankalaa. Minulla on harrastus, joka toteutuu kerran viikossa ja mahdollisuus sen pois jäännistä tuntui äärimmäisen pahalta. Harrastus on minulle myös iso osa sosiaalista elämää. Kävin itseni kanssa kovan keskustelun ja onnistuin priorisoimaan ajatukseni järkevästi. Työvuorotoiveet astuivat suureen arvoon tässä kohtaa. Olen käynyt myös osastonhoitajan kanssa keskustelua harrastukseni tärkeydestä mielenterveydelleni. Kun tämä asia oli saatu järjestykseen, ei epäsäännölliseen kolmivuorotyöhön sopeutuminen ollut enää hankalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti