Uskon, että meissä ihmisissä on kaksi elementtiä; sielu ja ruumis. Nämä yhdessä tekevät ihmisen. Kohtaan töissä kuolemaa ja toisinaan pystyy aistimaan hetken, kun sielu jättää ruumiin. Ruumis jatkaa hetken elämää, mutta toimintakykyä sillä ei enää ole. Se hetki on jotenkin rauhallinen, kaunis ja niin lopullinen.
Erään hetken muistan hyvin. Meillä oli ollut tilanne menossa jo hetken. Tilanne oli hyvin kriittinen. Ja vaikka toimintaa oli koko ajan, itse pystyin seuraamaan tilannetta rauhallisesti keskeiseltä paikalta. Jossain kohtaa meidän potilaamme veti syvän henkäyksen sisään ja hengitti pitkään myös ulos. Tämän jälkeen hän rentoutui ja muuttui levolliseksi. Minusta tämä oli se hetki, kun sielu hengitettiin ulos. Minulle tuli tunne, että kaikki oli nyt hyvin. Ja lopulta lääkäri totesi myös lääketieteellisesti potilaan kuolleeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti