Syksyssä parasta on ihanat kirkkaat, kuulaat syysaamut ja - päivät. Luonnosta tulee nautittua myös sienten muodossa. Parhaimpia ovat tietysti ne itsekerätyt. On myös pari muuta hieman harvinaisempaa syksyn herkkua, joista juuri tänä syksynä olen päässyt nauttimaan. Nimittäin hirvenkieli ja -sydän. Molemmat ovat keitettynä mitä parhainta herkkua.
Ja jos joku miettii, että onkohan niissä mitään terveellistä, niin tässäpä faktatietoa sydämen ja kielen terveellisistä ominaisuuksista:
Sisäelimiä ovat ne eläinten sisälmykset, joita me syömme, esim. maksa ja munuaiset. Kaikki sisäelimet ovat ravitsevia ja huolellisen käsittelyn ja valmistuksen jälkeen yhtä herkullisia kuin konsanaan lihat.
Maksasta, munuaisesta ja sydämestä saa energiaa suunnilleen saman verran kuin naudanpaistista. Kateenkorva ja kieli ovat rasvaisempina myös energiapitoisempia. Vähärasvainen veri on energia.arvoltaan alhaisin.
Vitamiini- ja kivennäisaineannillaan sisäelimet ohittavat lihan selvästi. Maksa esim. on A-vitamiinin lähteessä ruoka-aineiden ykkönen ja veri on puolestaan raudan lähteenä vertaansa vailla. Sisäelimissäkin rautaa on runsaasti ja raudan imeytymistä edistävä C-vitamiinia on maksassa, munuaisessa ja kateenkorvassa itsessään saman verran kuin marjoissa ja hedelmissä. B-ryhmän vitamiinien lähteenä sisäelimet ovat hyviä ja raudan lisäksi niiden muukin kivennäisainesisältö on monipuolinen. Puriiniaine- ja kolesterolipitoisuuksiensa takia sisäelimet eivät sovi kaikille. Terveen suomalaisen ruokavaliota sisäelin- ja veriruoat monipuolistavat perustellusti suunnilleen joka toinen viikko nautittuina. On silti suotavinta käyttää nuorten eläinten elimiä. Lähde: www.keittotaito.com
Ja sitten vielä valmistuksesta:
Sydän
Sydämen lihakset ovat kiinteitä ja sitkeitä. Kokoonsa ja painoonsa nähden tämä sisäelin vaatiikin kaikkein pisimmän kypsymisajan. Nuoren eläimen ( vasikka, porsas ) sydän kypsyy kokonaisena keittäen n. 1 1/2 - 2 tunnissa, mutta isompaa naudansydäntä voi joutua keittämään ainakin 3 - 4 tuntia.
Sydämessä olevat viillot ovat osoituksena lihantarkastuksesta, jossa elin on todettu terveeksi ja myyntikelpoiseksi. Oikean puoliskon sisällä voi olla hyytynyttä verta runsaastikin. Huuhdo siksi sydän huolellisesti kylmällä vedellä ja pusertele samalla veri pois. Irrota tyvipuolelta ainakin isot suonenkappaleet ja poista myös enin rasva. Ellet valmista sydäntä kokonaisena, leikkele lihakset melko kapeiksi suikaleiksi tai pieniksi kuutioiksi kypsymisen jouduttamiseksi. Käytä pataruokiin, höystöihin, keittoihin, muhennoksiin, kastikkeisiin.
Jauhettu sydän on yksinään kuivaa, mutta jauhettuun sianlihaan tai tavalliseen jauhelihaan yhdistettynä sitä voi käyttää kuten jauhelihaa yleensäkin.
Kieli
Tiivissyinen ja kiinteä kieli vaatii pitkän kypsennysajan. Korkeaselkäinen, n. 1 1/2 kg painava raavaankieli kypsyy keittäen 2 - 3 tunnissa. Edellistä pienempää, n. 800 g painavaa vasikankieltä saa keittää miltei yhtä kauan. Sian 300 - 500 g painava ja harvemmin saatavat pienempikokoiset lampaan- ja poronkielet kypsyvät n. 1 - 1 1/2 tunnissa. Kieliä on myynnissä paitsi tuoreena myös suolattuna ja savustettuna.
Harjaa kieli ennen ruoanvalmistusta juoksevan veden alla puhtaaksi. Kypsennä kokonaisena keittäen. Poista nahka ainakin raavaan ja vasikankielestä nylkemällä välittömästi keittämisen jälkeen. Kuumasta kielestä ohutkin nahka irtoaa helpoimmin.
Kauan kypsyviä kieliä kannattaa kerralla keittää useampia. Pakasteeseen pannuista, valmiiksi keitetyistä kielistä saa nopeasti lämpimiä ruokia kuorruttaen ja kielet voi tarjota yhtä hyvin kylminäkin. Leikkeleenä kieli on erinomaista ja kielisuikaleita ja -kuutioita voi sekoittaa paitsi salaatteihin myös moniin lämpimiin ruokiin, piirakoiden täytteisin jne. Lähde: www.keittotaito.com
Hyviä herkuttelu hetkiä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti