Työhyvinvointi tarttuu

Kyseisellä otsikolla oli juttu uusimmassa yhteishyvässä nro 11/11. Juttu oli minusta hyvä ja sopii alalle kuin alalle. Tässäpä ajattelemisen aihetta meille kaikille. Jutun on kirjoittanut Tiia Lappalainen.

"TYÖHYVINVOINTI TARTTUU 
Työhyvinvointi lähtee johtajista, mutta jokainen voi vaikuttaa ilmapiiriin itsekin. Kielteinen puhe tarttuu helposti yhteisössä.

Työhyvinvointi tarkoittaa, että saa tehdä mielekästä ja sujuvaa työtä turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja -yhteisössä, Työterveyslaitos määrittelee.
 Hyvinvoinnin vastakohta on työpahoinvointi, joka käsitetään usein työuupumuksen ja sairauspoissaolojen kautta. Sairauspoissaolot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Ihminen saattaa voida työssään huonosti, vaikkei tarvitsisikaan sairauslomaa. Eikä hyvinvointi ole aina johtajista kiinni. Oma panos on oleellinen." Keskustelumme työhyvinvoinnista on liian mustavalkoista", toteaa Työterveyslaitoksen tutkija ja Työn imu-kirjan kirjoittaja Jari Hakanen. Värittömän siitä tekaa työpahoinvoinnin painottaminen, liiallinen vastakkainasettelu sekä negatiivisen puheen perinne ja sen sallittavuus. "Sen sijaan, että toivotettaisiin kollegalle hyvää huomenta, kysytään ensimmäiseksi, onko ollut kiire", Hakanen sanoo. Hyviä asioita nostetaan esille vain harvoin, ja kielteinen puhe tarttuu helposti yhteisössä kuin yhteisössä sen jäseniin. Samoin tarttuu myönteinenkin puhe, joten omaa asennetta kannattaa miettiä. Välillä on katsottava peiliin: mitä minä voisin tehdä sen eteen , että työyhteisöni olisi innostava, inspiroiva ja hyvinvoiva? Hyvä olo tarttuu ja leviää työpaikan ulkopuolellekin. Hakasen mukaan työhyvinvointi riippuu pitkälti siitä, missä asennossa antamisen ja saamisen vaakakuppi on. Työhön saa panostaa paljonkin, kunhan panostus on tasapainossa sen kanssa, mitä työntekijä kokee saavansa työstään. Silloin hän voi todennäköisesti hyvin. Mikäli työntekijä kokee, että häntä arvostetaan työpaikalla, uupuminen on Hakasen mukaan epätodennäköistä. Jos työntekijä sen sijaan kuormittuu liikaa ja kokee, ettei hänen panostaan arvosteta eikä työ anna hänelle yhtäpaljon kuin ottaa, hän saattaa kyynistyä. Sen myötä työntekijä tekee vain vaaditun minimin, ei yhtään enempää. Liian vähäiset työtehtävätkin saattavat aiheuttaa pahoinvointia työyhteisössä. Jos työ ei motivoi eikä tarjoa tarpeeksi haasteita, työnantaja saattaa menettää alun perin hyvinkin sitoutuneen ja hyvän työntekijän.

Johto on avainasemassa
Hakanen on erikoistunut nimenomaan työhyvinvoinnin, työuupumuksen ja työn imun tutkimukseen. Jälkimmäinen tarkoittaa työhön liittyvää innostumista ja iloa. Sen perusedellytyksiä ovat muun muassa muiden huomioiminen ja arvostaminen, mahdollisuus hyödyntää omia taitojaan, avoin keskustelukulttuuri sekä omasta palautumisesta huolehtiminen. Hyvinvoinnin puitteet luodaan kuitenkin johdossa. Johtaja ja esimiehet viestittävät omalla toiminnallaan, mikä on työyhteisössä sallittua ja mikä ei.  Hakanen ihmettelee, kuinka moni yritys on valmis uhraamaan resurssejaan esimerkiksi ummistamalla silmänsä kiusaamiselta. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointiin panostamisesta saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo siis kuusi euroa takaisin. Sitä kannattaa johtajankin miettiä. 

Hyvinvointia läpi uran
Iällä ei ole työhyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä. Tietyt elämän murrospisteet vaikuttavat kuitenkin koko elämän, myös työhön. Niistä voi saada elämäänsä ja työhönsä paljon enemmän hyvää kuin pahaa. Kaiken työpahoinvointikeskustelun lomassa on hyvä huomioida, että tutkimusten mukaan ihmiset viihtyvät ja voivat töissä hieman entistä paremmin."