sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Ryhmä ihmisiä=tiimi

Teen työtä tiimissä. Se on arkipäivää. En edes ajattele sitä. 

Kun asiaa ajattelee niin tiimissä jossa työskentelen, normaalina päivänä, on n. 7 eri ammattiryhmän edustajaa. Ja se on niin normaalia, ettei sitä ajattele. 

No nyt kun asiaa aloin ajatella, niin mikä se tiimi oikein on. Ryhmä ihmisiä joilla on eri ammatti, mutta joutuvat silti työskentelemään yhdessä? No eihän se näin mene. Jokaisella on eri ammatti, koska jokaista ammattilaista tarvitaan siinä tiimissä. Jokainen osanen on tärkeä. Ja silloin kun kaikki rullaa... No jokainen varmasti tietää tunteen.

Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen-kirjassa kuvataan millainen on tiimi ja minusta tämä pitää paikkansa.
"Tiimi on ryhmä ihmisiä, jotka
  •  ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa,
  •  ovat tiedostaneet yhteenkuuluvuutensa,
  •  ovat erilaisia taidoiltaan, ominaisuuksiltaan ja mielipiteiltään,
  •  ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen, toimintamalliin ja toisiinsa ja
  •  kokevat olevansa yhteisvastuussa toiminnasta ja myös toistensa henkilökohtaisesta kasvusta."
Lähde: Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sirkku Aho, Kaarina Laine. 1997. Ote luvusta II Minä, 8. Itsetunto ja työskentely. Sirkku Aho.

torstai 14. toukokuuta 2015

Turistina hautausmaalla

Olen ollut tiedostamatta ja tietoisesti hautausmaalla turistina. Tajusin sen tänä keväänä ollessani ensimmäistä kertaa tietoisesti turistina hautausmaalla. Jäin mietimään onko se luvallista, sallittua? Rikonko hautarauhaa?  Eettisesti oikein? Työnpuolesta on tullut jäädäkseen vainajien kunnioitus.

Äiti on opettanut, että hautausmaalla käydään katsomassa poisnukkuneita omaisia, ettei juosta, huudeta tai kiroilla, eikä varsinkaan tallota hautoja. Sallitut puheenaiheet ovat edesmenneet omaiset. Itse asiassa hautausmaalla onkin ollut mukavaa käydä mummon kanssa. Mummo on tarinoinut, samat tarinat, moneen kertaan ja aina ne ovat olleet yhtä kiehtovia.

Tiedostamatonta turismia on tullut harrastettu matkustellessa pienillä paikkakunnilla, sellaisilla joista löytyy koulu, kyläkauppa ja hautausmaa. Kun ei ole muuta keksinyt, on käynyt hautausmaalla katsomassa hautoja. Se on ollut ihan mukavaa ajanvietettä, rauhallista, ja hienot hautakivet ovat hienoja. Tiedostettua turismia harrastin käymällä Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla ihan tarkoituksella. Erityisesti taiteilijakukkula oli kohteeni. Hautausmaa oli hieno ja hyvin hoidettu ja haudat olivat kauniita. Hautausmaa vain on niin mahdottoman iso, että joudun käymään siellä vielä uudestaankin.

Tiedostettuani sen, että aion olla turistina hautausmaalla, sai minut miettimään sen sallittavuutta. Eihän Hietaniemeen ole haudattu ketään sukulaista taikka tuttua. Onko minun sallittua mennä sinne muuten vain katselemaan toisten hautoja? Viihdyttämään itseäni? Jotenkin sanat turismi, itsensä viihdyttäminen ja hautausmaa eivät sovi samaan lauseeseen. Vai sopivatko sittenkin? Googletin asiaa ja hautausmaaturismi onkin aika suosittua ympäri suomen. Hietaniemen hautausmaastakin löytyy netistä kartta minne kukakin on haudattuna. Ei kai kannattaisi miettiä asian sallittavuutta, kun kierroksia kerran järjestetään ja hautakarttoja jaetaan netissä. Joku fiksumpi on varmasti miettinyt saako vai eikö saa, ja tullut tulokseen saa.



tiistai 14. huhtikuuta 2015

Ihmiskoe

Syksyllä määrittelemättömässä lehdessä oli kolumni, jonka luettuani en voinut muuta kuin hymyillä. Itseironia jotenkin sopii minulle. Toki onhan kolumnissa vakavakin puoli, itse kirjailijan ammatti, joka ei varmasti ole mitään ruusuilla tanssimista. Mutta pidemmittä puheitta Essi Kummun kolumni paljaana.

"Kirjasyksy käy nyt kuumimmillaan. Kirjailijan ammatti on outo, pelottava ja kummallinen maailma myös kirjailijalle itselleen.
Koska taiteilijoista tehdään aivan liikaa henkilökuvia ja sairaanhoitajista aivan liian vähän, teen pienen ihmiskokeen.
Sijoitan sairaanhoitajan kirjailijan paikalle.
Tuuratkoon hän sitä roolia, jota syksy julkaisevalta kirjailijalta vaatisi.
Kas, tuolla sairaanhoitaja on jo matkalla autolleen.
Naapuri huomaa hänet.
"Onnea nyt siitä palkinnosta", naapuri sanoo.
Sairaanhoitaja ei tiedä, mistä on kysymys.
Sairaanhoitaja on tehnyt työnsä, kuten ennenkin. Hänelle ei ole tiedotettu mahdollisista palkinnoista.
"Se oli joku raha", naapuri sanoo.
Ai. Sairaanhoitaja on saanut palkan.
Tässä tapauksessa valtion sairaanhoitaja-apurahan vuodeksi.
Sairaanhoitajan palkka kuulutetaan sairaanhoitajan omalla nimellä pitkin Suomea.
Kaikki onnittelevat sairaanhoitajaa. Sinä saat palkkaa työstäsi. Aikamoinen saavutus.
Se on valtakunnanuutinen, vaikka kaikki muutkin saavat palkkaa työstään. Silti heitä ei ollenkaan kehuta ja onnitella. Sairaanhoitaja hyppää autoonsa.
Viime keväänä sairaanhoitajan palkka oli maakunnallisessa sanomalehdessä jälleen julkisesti ja sairaanhoitajan omalla nimellä listalla. Sinne laitettiin kaikki, jotka saivat keväällä eniten rahaa.
Silloin, kuten aina, jotkut saivat enemmän palkkaa ja toiset vähän vähemmän. Ylihoitajakin sai vain pari tonnia, vaikka tekee yhtä tärkeää työtä kuin sairaanhoitaja.
Kukaan ei perustellut ylihoitajalle, eikä muillekaan, miksi palkka oli eri.
Silloin sairaanhoitajan tuttava sanoi: "Sinä olit siellä aivan listan kärkipäässä".
Ja taas onniteltiin. Mahtaa sairaanhoitaja olla tosi hyvä työssään. Hänen nimensä on mainittu listan yläosassa.
Sairaanhoitaja starttaa auton. Hän on menossa juhliin. Hänen neljän vuoden uurastuksensa sairaalassa palkitaan vihdoin, mikä on aivan oikein! Sairaanhoitajalle pidetään julkistusjuhla. Sinne tulee yleisöä, ja sitten sairaanhoitajaa haastatellaan siitä, miltä hänestä on tuntunut tehdä työtä.
Sairaanhoitaja kertoo potilaista, työn arjesta ja välillä pienistä sattumuksista perheessään.
Yleisössä itketään ja nauretaan. Jotkut taputtavat. Sairaanhoitaja on karismaattinen henkilö.
Sairaanhoitaja on kaikkien meidän kokemusten ja tunteiden tulkki.
On hyvä, että sairaanhoitaja tasaisin väliajoin tulee puhumaan yleisölle tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Lehdistölle, radiolle ja televisiolle avautuessaan sairaanhoitaja todella paljastaa sielunsa ja sydämensä salaisimpia syövereitä myöten.
Hyvää alkanutta kirjasyksyä.
Myös sairaanhoitajille.
Muistakaa ostaa ja lukea kotimaisia kaunokirjoja."
 

torstai 26. maaliskuuta 2015

Hyvä elämä, paha elämä

Vielä kerran siteraan Ihminen 2.0 -kirjaa. Tämä tekstin pätkä johdattaa meidät elämän pidentämiseen ja ihmisten terveyden parantamiseen, mutta millä keinoin?

"10.2. Perusoletukset ja niiden tulkinnat
.
.
.
On arvokasta ja oikein luoda hyviä elämiä, mutta mitkä elämät ovat hyviä ja millä menetelmillä niitä saa tuottaa? Yhden kannan mukaan mikä tahansa elämä on hyvä, ellei sitä ole tehty teknologisesti tai uhraamalla muita ihmiselämiä, ja jos sille on paikka ja osa yhteisössä. Toisen mukaan melkein mikä tahansa elämä on kyllä hyvä, mutta tekniikan käyttökään ei aina ole väärin eikä liiallisen kärsimyksen varjostamia elämiä pitäisi tarkoituksellisesti aloittaa. Kolmannen mukaan vain fyysisesti ja mentaalisesti parhaissa voimissa olevat elämät ovat olemassaolon arvoisia, eikä valikointi ennen syntymää vähennä arvoa maailmasta.
On arvokasta ja oikein säilyttää, palauttaa ja parantaa terveyttä ja elämänlaatua, mutta onko näissä pyrkimyksissä käytettäville menetelmille rajoituksia? Jotkut sanovat, että ihmisolentojen, olivat he syntymättömiä, vastasyntyneitä tai aikuisia, uhraaminen on väärin, eikä se saa olla osa hoitojen kehittämistä tai tarjontaa. Toiset puhuvat ihmisten sopimattomasta käytöstä tai välineellistämisestä ja sallivat vain käytännöt, jotka kohtelevat yksilöitä ja heidän ruumiitaan asiaankuuluvalla kunnioituksella. Tekniikoiden puolestapuhujat ovat sitä mieltä, etteivät pelastajasisarusten tuottaminen, kantasolujen käyttö tai geenihoidot välineellistä ihmisiä sopimattomasti, kun ainoastaan alkioita hyödynnetään ilman niiden suostumusta ja kun kaikki muut luovuttajat ja koehenkilöt ovat ilmoittautuneet tehtäviinsä vaapaaehtoisina ja saavat riittävän korvauksen palveluistaan.
On arvokasta ja oikein pelastaa ja pidentää elämiä mutta kaikkien mielestä ei loputtomasti tai millä hinnalla tahansa. Eliniän huomattava pidentäminen olisi joidenkin mielestä pahasta sekä yksilöille että yhteiskunnille ja pitäisi siksi kieltää. Toisten mielestä ongelmia voisi tulla, mutta suosittelevat kieltojen sijasta säätelyä. Tekniikan kannattajat sitä vastoin väittävät, että koska heidän henkien pelastaminen (jota kuitenkin tehdään) pidentää joka tapauksessa elämiä, olisi loogisesti ristiriitaista vastustaa elämän pidentämistä sinänsä.
.
.
.
On myös arvokasta ja oikein parantaa ihmiskuntaa, mutta missä mielessä? Genetiikka ja lääketiede pyrkivät tekemään ihmisistä terveempiä, voimakkaampia ja pitkäikäisempiä, ja näiden nimissä kannatetaankin perimän valikointia, kantasolututkimusta ja geenihoitoja. Edistysaskelilla voi kuitenkin olla moraalinen hinta, jonka takia niitä myös vastustetaan vedoten ettiseen itseymmärrykseen, solidaarisuuteen ja perinteisiin elämäntapoihin. Jotkut näkevät molemmat äärikannat osittain oikeina ja yrittävät löytää keskitien sekä fyysisten että moraalisten näkökantojen huomioonottamiseksi sopivan säätelyn avulla."

Lähde: Matti Häyry 2012; Ihminen 2.0 geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset.
Ote luvusta 10 Geneettinen haaste vakavasti.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Aivojumppaa 5 vastaukset

Ja vastaukset tässä:

  1. Tommy Hellsten
  2. Mustuaisten laajentuminen
  3. Vuonna 1978 
  4. 747 kertaa
  5. 92 kertaa 
  6. Vuodesta 1920
  7. Vuodesta 1957
  8. Vuonna 1886
  9. Joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 ja televisioitu vuodesta 1983
  10. Kesäkuun neljännestä tuli puolustusvoimien lippupäivä vuonna 1942 Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta



Kysymyksiä ja vastauksia inspiroivat seuraavat teokset:
- Seppä, K. Aalto, M. Alho, H. Kiianmaa, K. Toim.; Huume- ja lääkeriippuvuudet.
- Matti Häyry; Ihminen 2.0 geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset
- John F. MacArthur, Jr; Evankeliumi Jeesuksen mukaan. 2001.
- Mikko Lehtonen, Olli Löytty, Petri Ruuska; Suomi toisin sanoen. 2004. 

perjantai 20. helmikuuta 2015

Aivojumppaa 5

Pitkästä aikaa jumppaa aivonystyröille. Asiasta ja sen vierestä. Olkaa hyvä.

  1. Kuka on tuonut Suomeen termin läheisriippuvuus?
  2. Mitä tarkoittaa sana mydriaasi?
  3. Minä vuonna koeputkihedelmöitys on otettu käyttöön? 
  4. Jeesus on Herra. Montako kertaa Herra nimitystä Jeesuksesta käytetään Uudessa testamentissä?
  5. Montako kertaa Apostolien teoissa viitataan Jeesukseen Herrana? 
  6. Mistä vuodesta Linnan juhlia on järjestetty?
  7. Mistä vuodesta alkaen Linnan juhlat on televisioitu?
  8. Minä vuonna on alettu juhlistaa joulurauhaa Brinkkalan talon parvekkeelta?
  9. Minä vuonna joulurauhan julistus on alettu radioida ja minä televisioida?
  10. Milloin kesäkuun neljäs on nimetty puolustusvoimien lippupäiväksi?

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Luku nälkään 4

Tällaista kirjallisuutta olen  lukenut ja käyttänyt blogissani vuonna 2014.

Kirjat:

- Suomalainen elämä; J.P.Roos
- Silta liikkuu; Antti Hyry
- Rakkauden selitys; Bas Kast 2005
- Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiest perusteet; Riitta-Leena Metsäpelto, Taru Feldt 2009
- Ihminen 2.0 geneettisen valikoinnin ja parantelun eettiset kysymykset; Matti Häyry 2012
- Sama taivas, eri maa. Maahanmuuttajan tarina. Toim. Laura Huttunen. 1999
- Salattu Jumala. Stefan Einhorn. 2009.

Lehdet:

- Motiivi 6/14. Jo faaraoiden aikaan.