tiistai 30. kesäkuuta 2020

Voimaa sanoista

Meillä on tänä epätavallisena keväänä ollut jokaisen laukkukaapissa ajatelma. Tässä muutama maistiainen:

”Näytä todellista isommalta.”                    ”Suuret toiveet  kasvattavat suuria ihmisiä.”


                                        ”Jos haluat ruveta kenguruksi kannattaa
                                        Aluksi mennä metsään heikkarinteelle
                                        Harjoittelemaan hyppyjä”

                                        ”Istu aidalla kaikin mokomin,     
                                 Mutta varmista että tiedät.          
                                                                 Kummalle puolelle laskeudut.”  

             ”Muista että olet ainutlaatuinen.”
 

lauantai 13. kesäkuuta 2020

Arki on seikkailua

”Ajan merkitsemiä
Maailma on ihmeellinen ja täynnä aarteita. Tällä ei ole lainkaan tekemistä aineellisten arvojen kanssa. Todellisia ja merkityksellisiä aarteita ovat toiset ihmiset, havainnot, muistot ja ajatukset. Ne ovat erottamaton osa ihmisen elämää, niihin kiinnittyvät toiveet, odotukset, pettymykset ja ilot. Aarteet ovat vaikeasti määriteltävissä ja kuitenkin niissä kuin huomaamatta kiteytyy kaikki se millä on merkitystä. Korvaamattomin niistä on ihmisen integriteetti. Se häneltä kuitenkin helposti riistetään ympäri maailmaa riehuvissä kriiseissä ja julmuuksissa. Jäljelle jäävät muistot.
Välillä muistot saavat fyysisen muodon, niistä saattaa tulla kuriositeetteja. Kuriositeetit ovat esineitä, jotka ovat jollekulle erityisiä. Olemuksessaan ne kantavat merkkejä oman aikansa ja kulttuurinsa erityispiirteistä, muistoja ja tarinoita niitä tärkeinä pitäneestä ihmisestä. Niissä arki ja ylevä kohtaavat yllättävinäkin yhdistelminä, monesti viitteinä ihmisen intohimon tai kaipuun kohteisiin. Kuriositeetit ovat useimmiten ajan merkitsemiä, ne ovat harvoin täydellisiä, pikemminkin kolhiintuneita tai käytössä kuluneita. Ne saattavat asettaa kuvastamiaan suuriakin asioita uuteen valoon tai tuoda esiin välähdyksiä odottamattomista aistimuksista. Niiden kantamat muistot voivat koskettaa mitä erilaisimpia ulottuvuuksia, yhteistä niille on tunne korvaamattomuudesta.
Joskus kuriositeettien kohtaloksi on tullut jäädä tarpeettomaksi, hylätyksi, hukatuksi tai unohdetuksi, päätyä muiden kaltaistensa sekaan kirpputoreille. Siellä ne näyttäytyvät usein outoina esineinä joiden merkitys jää arvoitukseksi. Sen henkiin herättämiseksi ja uudestaan synnyttämiseksi vaaditaan tarkkaa silmää, absurdin tajua ja leikkimielisyyttä, kykyä luopua pelkän estetiikan luomista vankoista kahleista. Niistä. Päästyään on vapaa löytämään kaunista, merkittävää ja hellyttävää mitä oudoimmista yhteyksistä. Sattuma on siinä suureksi avuksi mutta se ei itsessään riitä. Sen lisäksi tarvitaan myötäelämiskykyä ja rohkeutta altistua ennalta määräämättömälle. Kuriositeeteille alttiit löytäjät suhtautuvat elämiseenkin seikkailuna, jonka lumous syttyy kerta  toisensa jälkeen tavalliseen arkeen sisältyvistä yllättävistä havainnoista. Yhtäkkinen oivallus joka päiväisessä elämässä saattaa saada alkunsa mistä tahansa aistimuksesta ja täyttää mielen syvällä tyydytyksellä.
Oudon tai tuntemattoman kohtaaminen saattaa aluksi tuntua hankalalta kun ei oikein tiedä mihin tarttua. Kiinnostuksen kautta, hiljaa havainnoiden mistä tahansa löytää vähitellen ihmeen tuttuja ulottuvuuksia. Kyse on lopultakin halusta ja kyvystä nähdä toisin, tottumuksen luomien rajoitusten voittamisesta.”
Ajan merkitsemiä; Leena Kuumola. Essee teoksesta Inventarium; Catarina Ryöppy. 2020. (Mustataide)