Tavallinen Suomalainen näkyy joka kerta, kun katson peiliin. Minähän se siellä! En siis kuvittele olevani mitenkään erikoinen vaan ihan tavallinen ja ylpeä siitä. Normaalistihan elämäkertoja kirjoitetaan näyttelijöistä, urheilijoista yms. jotenkin yhteiskunnallisesti tai maailmanlaajuisesti merkittävistä henkilöistä. Voisiko tavallisen Suomalaisen elämä olla kiinnostavaa?
Työssä hoitajana kohtaan tavallisia Suomalaisia ihmisiä. Heillä on tavallisia Suomalaisia kertomuksia elämästä. Minusta on mukava kuunnella eri ihmisten kertomuksia omasta elämästään. Valitettavasti aina ei aika oikein riitä syvälliseen keskusteluun.
Voiko tavallisen Suomalaisen elämä kiinnostaa vielä vapaa-ajallakin? Voihan se.
J.P.Roos on tutkinut tavallisten Suomalaisten elämäkertoja (Suomalainen elämä; J.P.Roos). Vantaalla järjestettiin 1978-1979 kirjoituskilpailu, jossa pyydettiin tavallisia Suomalaisia kirjoittamaan elämäkertoja. Näistä tehtiin tutkimus, jota J.P.Roos kirjassaan pohtii. Kirjan henkilöt olivat syntyneet 1910-1950 ja pääosin he olivat maaseudulta kaupunkiin muuttaneita. Kirjoittajat jaettiin neljään sukupolveen, joita vertailtiin keskenään.
Kirjaa oli minusta mukava lukea. Jotenkin se oli maanläiheisempi, iloineen ja suruineen, kuin monen julkisuuden henkilön kirjat. Harmi vain, että kirja loppuu 1950 syntyneisiin. Tästä eteenpäinkin olisi kiva lukea. Suomi muuttuu, maailma muuttuu ja me muutumme sen mukana.
Loppuun vielä ote Antti Hyryn, Silta liikkuu - kirjasta (1975, s. 166).
Makasin sängyssä ja mietin kuinka monenlaisia ihmisiä on. Sellaisia, jotka elävät vain muutaman päivän ja kuolevat; jotka kuolevat alle kymmenvuotiaina; jotka toisellakymmenellä odottavat tulevansa aikuisiksi ja kuolevat; jotka kuolevat kun tulevat aikuisiksi; jotka kuolevat keski-ikäisinä; jotka elävät hyvin vanhoiksi ja sitten kuolevat; sellaisia jotka ovat vajaamielisiä ja sitten kuolevat; sellaisia jotka tulevat mielisairaiksi ja sitten kuolevat. Ja on ihmisiä jotka elävät terveinä ja viisaina ja keskustelevat tärkeä ja ihailtava ilme kasvoillaan ja nauravat, ja tuntuu, että siitä ei koskaan tule loppua.
