"Mutta Puh, miksi sinulla ei ole kiireitä?" sanoin.
"Koska on kaunis päivä" sanoi Puh.
" Niin, mutta -"
"Miksi sitä pilaamaan?"
"Mutta sinä voisit tehdä jotain Tärkeätä", minä sanoin.
"Niin minä teenkin", sanoi Puh.
"Niinkö? Mitä?"
"Minä kuuntelen", hän sanoi.
"Mitä sinä kuuntelet?"
"Lintuja. Ja tuota oravaa tuolla."
"No mitä ne sanovat?" minä kysyin.
"Että on kaunis päivä", sanoi Puh.
"Mutta senhän sinä tiedät jo", minä sanoin.
"Niin, mutta on aina mukava kuulla että joku muu on samaa mieltä", hän vastasi.
"No voisithan sinä hankkia Sivistystä vaikka Radiota kuuntelemalla", minä sanoin.
"Tuota vehjettäkö?"
"Juuri sitä. Miten sinä muuten tiedät mitä maailmassa tapahtuu?" minä sanoin
"Menen ulos katsomaan", sanoi Puh.
"Noh...tuota..." (Klik) "Kuuntele nyt tätä."
"Kolmekymmentätuhatta ihmistä sai surmansa tänään, kun viisi jumbojettiä törmäsi yhteen Los Angelesin keskustan yläpuolella..." radiossa kerrottiin.
"Mitä tuo muka maailmasa kertoo?" kysyi Puh.
"Hmm. Olet oikeassa." (Klik).
"Mitä linnut nyt sanovat?" Minä kysyin.
"Että on kaunis päivä." sanoi Puh.
Nalle Puha ja Tao; Benjamin Hoff.1993
