Käydessäni kaupassa marketin sisääntulon luona parveili lipaskerääjiä. Oli SPR:n lipas ja lipas sotaveteraaneille. En yleensä laita rahaa lippaisiin. Olen hieman epäileväinen saavuttaako jokainen euro suoraan apua tarvitsevan. Luulen että osa lahjoituksista joudutaan käyttämään juokseviin kuluihin. Tunsin kuitenkin piston sydämmessäni mennessäni ohi sotaveteraanien lippaan. Olisiko ollut mahdotonta laskea kauppakassit käsistä pois ja kaivaa lompakosta vähän rahaa?
Ajaessani kaupasta kotiin pohdin asiaa ja totesin auttavani veteraaneja kaikista parhaiten työni kautta. Joskus asiakkaaksi tulee sotaveteraani, jolle voin tarjota omaa osaamistani hyvän hoidon muodossa. Kun näen työni tuloksen konkreettisesti voinnin kohentumisena, tiedän auttaneeni veteraania parhaalla mahdollisella tavalla.
Samalla minulla on mahtava tilaisuus kiittää heitä taistelusta itsenäisen Suomen puolesta.
KIITOS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti