"Miljoonien vuosien ajan ihmiset varastoivat tietoa yhteen ainoaan paikkaan - aivoihinsa. Kolmesta syystö ihmisaivot eivät valitettavasti kuitenkaan ole hyvä varastoimisväline valtakunnan suuruisille tietokannoille.
 |
| Kuva Pixabay/geralt |
Aivojen kapasiteetti on ensinnäkin rajallinen. Joillain ihmisillä on toki ällistyttävä muisti, ja muinaisina aikoina oli muistamisen ammattilaisia, jotka pystyivät varastoimaan päähänsä kokonaisten maakuntien topografian ja kokonaisten valtioiden lakikoodistot. Siitä huolimatta kaikkein parhaimmatkaan muistiinpanijat eivät pysty ylittämään tiettyä rajaa. Juristi saattaa osata ulkoa Massachusettsin osavaltion koko lakikoodiston, mutta ei yksityiskohtia jokaisesta oikeudenkäynnistä, joka on järjestetty Massachusettsissa Salemin noitaoikeudenkäyntien jälkeen.
Toiseksi: ihmiset kuolevat ja aivot kuolevat heidän mukanaan. Kaikki aivoihin säilötty informaatio katoaa alle sadassa vuodessa. On tietenkin mahdollista siirtää tietoa aivoista toisiin, mutta muutaman siirron jälkeen tiedolla on taipumus vääristyä tai hävitä.
Kolmas ja tärkein syy on se, että ihmisaivot ovat sopeutuneet varastoimaan ja käsittelemään vain tietynlaista tietoa. Muinaisten metsästäjä-keräilijöiden oli hengissä pysyäkseen muistettava tuhansien kasvi- ja eläinlajien muoto, ominaisuudet ja käyttäytymismallit. Heidän piti muistaa, että kurttuinen keltainen sieni, joka kasvoi syksyllä jalavan juurella, oli varsin todennäköisesti myrkyllinen, kun taas samannäköinen sieni, joka kasvoi talvella tammen alla, oli hyvää lääkettä vatsakipuun. Metsästä-keräilijöiden oli myös pidettävä mielessä ryhmän usean kymmenen jäsenen mielipiteet ja suhteet. Jos Liisa tarvitsi jonkun ryhmän jäsenen apua saadakseen Lassen lopettamaan ahdistelemisen, hänen oli olennaista muistaa, että Lasse oli edellisellä viikolla katkaissut välinsä Maijaan, joka siten todennäköisesti olisi innokas ryhtymään hänen liittolaisekseen. Evolutionaarinen paine on siten muokannut ihmisaivoja varastoimaan valtavia määriä kasvitieteellistä, eläintieteellistä, topografista ja sosiaalista informaatiota."
Yuval Noah Harari; Sapiens ihmisen lyhyt histora. 2016
