"Kun sitten maanviljelyn vallankumouksen vanavedessä alkoi syntyä entistä monimutkaisempia yhteiskuntia, tärkeäksi nousi täysin iidentyyppinen tieto - numerotieto. Metsästäjä-keräilijöiden ei ollut tarvinnut käsitellä suuria määriä matemaattista dataa. Heidän ei ollut esimerkiksi tarvinnut muistaa, montako hedelmää metsän kussakin puussa on. Ihmisaivot eivät siis sopeutuneet varastoimaan ja käsittelemään numeroita. Suuren valtakunnan ylläpitämisessä matemaattinen data oli kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Ei riittänyt, että säädettiin lakeja ja kerrottiin tarinoita suojelijahengistä. Oli myös kerättävä veroja. Jotta voitiin verottaa satojatuhansia ihmisiä, oli välttämätöntä kerätä dataa ihmisten tuloista ja omistuksista, suoritetuista maksuista, velvoitteista, veloista ja sakoista, alennuksista ja vapautuksista. Tästä kertyy yhteensä miljoonia satabittejä, jotka oli saatava varastoitua ja käsiteltyä. Ilman tätä kykyä valtio ei olisi tiennyt, paljonko resursseja sillä oli ja paljonko se voisi vielä niitä hankkia. Kun ihmisaivot saivat tehtäväkseen painaa muistiin kaikki nämä numerot, tuoda ne tarvittaessa muistista käsiteltäväksi ja käsitellä niitä, useimmat aivot joko ylikuormittuivat tai nukahtivat.
Nämä rajoitukset kavensivat merkittävästi ihmiskollektiivien kokoa ja monimutkaisuutta. Kun ihmisten ja omaisuuden määrä ylitti jossain tietyssä yhteiskunnassa kriittisen kynnyksen, kävi välttämättömäksi varastoida ja käsitellä suuria määriä matemaattista dataa. Koska ihmisaivot eivät siihen kyenneet, järjestelmä romahti. Vielä tuhansia vuosia maanviljelyn vallankumouksen jälkeen ihmisen sosiaaliset verkostot pystyivät suhteellisen pieninä ja yksinkertaisina.
![]() |
Kuva: Pixabay/geralt |
Ongelmaan keksivät ensimmäisenä ratkaisun muinaiset sumerilaiset, jotka elivät Mesopotamian eteläosassa. Paahtavan kuuma aurinko paistoi siellä hedelmällisille mutatasangoille, ja tuloksena oli runsaita satoja ja kukoistavia kaupunkeja. Asukkaiden määrän kasvaessa kasvoi myös sen tiedon määrä, mitä tarvittiin heidän toimiensa koordinoimiseen. Vuosien 3500 ja 3000 eaa. välillä jotkut tuntemattomat sumerilaiset nerot keksivät järjestelmän tiedon varastoimiseen ja käsittelemiseen aivojen ulkopuolella, järjestelmän, joka oli kuin suunniteltu suuren matemaattisen datan käsittelyyn. Sumerilaiset vapauttivat siten yhteiskuntajärjestelmänsä ihmisaivojen rajoituksista ja avasivat tien kaupunkien, valtakuntien ja imperiumien synnylle. Sumerilaisten keksimää datankäsittelyjärjestelmää kutsutaan 'kirjoittamiseksi'.
Yuval Noah Harari; Sapien ihmisen lyhyt historia. 2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti