Joskus löytää kirjan, josta on kuullut, mutta ei ole vain tullut luetuksi. Tällainen kirja oli minulle Freud:n seksuaaliterapia. Itse kirjasta ei sen enempää. Totean vain, että vaatisi toisenkin lukukerran tarkemman analysoinnin kera, ennen kuin aukeaisi kokonaan. Yllättävintä oli tämä allaoleva teksti. Teksti on kirjoitettu 1900-luvun alkupuolella ja se pätee aika hyvin vielä tähänkin aikaan, lukuunottamatta lennätintä. Vaikka aika on eri ja kehitys kehittynyt, olemmeko kuitenkaan niin kaukana entisestä?
”...hintana uuden ajan suuremmoisille saavutuksille, kaikilla aloilla tehdyille löydöille ja keksinnöille, etu aseman säilyttämiselle yhä kiristyvässä kilpailussa on ollut ankara henkinen työ, jota myös vaaditaan näiden suoritusten turvaamiseen. Yksilön suorituskyvylle asetetaan olemassaolon taistelussa huomattavasti entistä suurempia vaatimuksia, jotka hän voi täyttää vain ponnistamalla kaikki henkiset voimavaransa; samalla ovat yksittäisten ihmisten tarpeet ja elämän nautintojen vaatimukset kaikissa piireissä lisääntyneet, ennenkuulumaton ylellisyys on levinnyt sellaisiinkin väestön kerrostumiin, jotka ennen eivät tienneet siitä mitään; uskonnottomuus, tyytymättömyys ja himokkuus ovat kasvaneet laajoissa väestön ryhmissä; rajattomiin paisunut liikenne, puhelin ja lennättimen maailmanlaajuiset verkostot ovat kumonneet kaupan ja kanssakäymisen kaikki entiset olosuhteet; kaikelle on ominaista kiire ja kiihko, yöt kuluvat matkustamiseen, päivät liikeasioihin, vieläpä ’virkistysmatkatkin’ koettelevat ankarasti hermoston sietokykyä; suuret poliittiset, teolliset ja taloudelliset kriisit levittävät vaikutuksiaan paljon laajempiin kansankerroksiin kuin ennen; aivan yleisesti on alettu osallistua poliittiseen toimintaan: poliittiset, uskonnolliset ja yhteiskunnalliset taistelut, puolueiden toiminta, vaalikamppailut, rannattomiin laajentunut järjestöelämä kohottavat mieliä ja pakottavat ihmisiä yhä uusiin henkisiin ponnistuksiin ynnä riistävät heiltä ajan lepoon, uneen ja virkistykseen; suurkaupungeissa elämä on kehittynyt yhä monimutkaisemmaksi ja rauhattomammaksi. Veltostuneiden hermojen virkistämiseksi turvaudutaan yhä vahvempiin kiihokkeisiin, voimakkaammin maustettuihin nautintoihin, joista ne entistä pahemmin uupuvat;...”
W. Erb. Kirjassa Seksuaaliteoria. Sigmund Freud. 1971. Kappale ”Sivistynyt sukupuolimoraali ja nykyajan hermostuneisuus.” Julkaisuja vuosilta 1906-09.
