Muistoissa

"Sota oli järkyttänyt Pierre Bezuhovia niin, että hän kuvitteli itsensä ja koko maailman muuttuneen peruuttamattomasti. Mutta ei kulunut aikaakaan, kun hän huomasi sättivänsä ajuria samalla tavalla kuin ennenkin, ruikuttavansa samalla tavoin. Miksi ihmiset sitten muistelevat mennyttä? Löytääkseen jälleen totuuden tai oikeudenmukaisuuden, niinkö? Vai vapautuakseen menneestä ja unohtaakseen sen? Ymmärtävätkö he, että ovat olleet mukana jossakin suunnattoman suuressa tapahtumassa? Vai etsivätkö he turvaa menneisyydestä? Sitä paitsi muistot ovat hauraita ja haipuvaisia, ne eivät ole eksaktia tietoa vaan ihmisten käsityksiä omasta itsestään. Ne eivät enää ole tietoa vaan pelkkää tunnetta."

Pjotr S kirjassa Tsernobylista nousee rukous; 

Svetlana Aleksijevits. 2015. 

Kuva:Pixabay/

droneshots

Tässä hetkessä

"Psykologit erottavat surutyön ja traumatyön. Kun ihminen suree, hän etsii lohduttavia muistoja ja haluaa puhua menettämästään läheisestä. Hän kokee surun, kaipauksen ja masennuksen tunteita ja näkee lohdullisia unia vainajasta.

Kun kyseessä on trauma, mieleen tunkeutuu jatkuvasti muistikuvia traumaattisesta tilanteesta, ihminen haluaa vältellä traumasta muistuttavia asioita ja trauman aiheuttamista tapahtumista on vaikea puhua. Trauman herättämiä tunteita ovat ahdistus, pelko ja masennus. Lohdullisten unien sijaan traumatisoitunut näkee painajaisia. Jos traumaoireet ovat vielä kuukauden kuluttua tapahtumasta voimakkaat, voidaan tunnistaa traumaperäinen stressihäiriö.

MITEN TRAUMA SYNTYY?

Traumaattiset tapahtumat tallentuvat muistiin eri tavalla kuin tavalliset tapahtumat. Traumaattisen tapahtuman aikana pelon tunteen herääminen käynnistää taistele tai pakene- reaktion. Sympaattinen hermosto aktivoituu ja stressihormonien eritys käynnistyy. Ne vahvistavat tilanteen tallentumista muistiin. Muistot voivat olla erittäin eläviä, eri aistien välittämiä kuvia, ääniä, tuoksuja ja tunnetiloja."

   Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää; Henna Mäkelin. 2018.

 

Kuva: Pixabay/ulleo

"Kun aikuinen kohtaa suuren menetyksen, hän on vaarassa jumittua siihen liian pitkäksi aikaa. Hän takertuu kadotettuun menneisyyteen ja kääntää selkänsä tulevaisuudelle. Pitkittynyt suru voi muuttua masennustilaksi, ja elämänhalu katoaa. Lapsen mieli toimii toisin. Lapsi muistaa eilispäivän surut ja pelkää joskus huomistakin, mutta vain harvoin se lamauttaa hänen toimintakykynsä. Lapsi elää voimakkaasti tätä hetkeä, ja hänen uteliaat silmänsä näkevät jatkuvasti jotakin uutta ja kiinnostavaa. Täältä tullaan elämä!"

Poika joka unohtui. Liisa Seppänen. 2019.

 

Älä pelkää

"Vainajaa ei kenenkään

tarvitse pelätä.

Hän ei tee kenellekään

mitään pahaa."

 Reijo Kovanen hautaustoimistoyrittäjä kirjassa: 

Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää; 

Henna Mäkelin. 2018

Kosketus

"Hoitotyötä tekevien ohella

hautaustoimiston työntekijät

ovat niitä harvoja,

jotka käsittelevät ruumiita."

Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää; 

Henna Mäkelin. 2018.

 

Milloin olet kuollut?

"Kun ihmisen sydän pysähtyy, verenkierto ja samalla hapensaanti lakkaa. Silloin ihminen on kliinisesti kuollut, mutta hän voi vielä pelastua, jos hänen sydämensä saadaan käynnistettyä uudelleen. Kuoleman määritelmä Suomessa onkin aivokuolema. Aivot tarvitsevat toimiakseen happea ja sokeria. Kun niiden saanti loppuu, aivot alkavat hyvin nopeasti tuhoutua. Ihminen on kuollut, kun kaikki hänen aivotoimintonsa ovat pysyvästi loppuneet.

Kuva: Pixabay/GDJ

 

    -Sydänpysähdys ei pysäytä aivotoimintaa välittömästi. Sydänpysähdyksen alkuvaiheessa näyttäisi siltä, että aivoissa on mitattavissa olevaa, järjestäytynyttä elektronista toimintaa. Vaikka ulkopuolisesta tajunta näyttää häviävän nopeasti sydänpysähdyksen jälkeen, on epäselvää kuinka kauan tietoisuus oikeasti säilyy, Harry Scheinin toteaa."

Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää; Henna Mäkelin. 2018.

Lukunälkään 14

 

On aika laittaa pakettiin vuosi 2024 blogin näkökulmasta. Vuonna -24 blogi on täyttynyt kirjoista. Hyvin monenlaista kirjallisuutta löytyy tästä listasta; runoja, kaunokirjallisuutta, tietokirjoja. Jos joitakin nostaisin näistä esiin...

Pixabay/OpenClipart-Vectors

 

 

*Pitkä kesä. Ihmiskunnan historia ja ilmastonmuutos.

    Tämä kirja oli mielenkiintoinen ja herätti ajatuksia monelta kantilta.     Kirja on melko muhkea, mutta kehoitan silti tarttumaan kirjaan            rohkeasti. Minä en kokenut kirjaa raskaaksi lukea. 

 *Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää.

    Aiheena rankka, mutta kirjan rakenne oli hyvä. Kuoleman näkökulmaa pohdittiin erilaisista                        näkökulmista. Kirja antoi myös vinkkejä mitä ottaa huomioon läheisen kuoleman jälkeen.                            Tämän kirjan kohdalla mietin hankkimista omaan hyllyyn tulevaisuuden varalle.

*Ison kiven juureen.

    Ihania runoja koko kirja täynnä. Itse luen runoja hävettävän vähän, mutta välillä löytyy helmiä.

 

Kirjat:                                                

Amerikkalainen painajainen. Vuoteni USA:n vankiloissa; Tapani Koivunen 2015. 

Rankka kutsumus. Sairaanhoitajan päiväkirja; Kaarina Davis 2007. 

Suuri Suomalainen kummituskirja. Kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen; Eero Ojanen 2016.

Pitkä kesä. Ihmiskunnan historia ja ilmastonmuutos; Brian Fagan 2008.

Ensimmäinen kivi. Kemin kromimalmin löytäjän Martti Matilaisen elämäkerta; Juhani Hiltunen 2016.

Kysymysten kirja... MIKÄ? 50 kysymystä ja vastausta 2011. 

Kysymysten kirja... MISSÄ? 50 kysymystä ja vastausta 2011. 

Kysymysten kirja... MIKSI? 50 kysymystä ja vastausta 2010.

Varjoa ja aurinkoa; Åke Edwardson 2011.  

Ison kiven juureen; Maria Vuorio.2001.

Aivot ihmisen tarina; David Eagleman. 2018. 

Portilla. Suomalaisia kuolemanrajakokemuksia; Miia Kontro. 2018.  

Supersäikeet; Kai Kajander. 2014

Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää; Henna Mäkelin. 2018.