Olen pitkään pohdiskellut vaihtoehtoisten hoitojen vaikuttavuutta (esim. akupunktio, homeopatia, vyöhyketerapia) ja mihin se perustuu. Toisaalta vaihtoehtoiset hoidot kiinnostavat, mutta se miten ne vaikuttavat, vaikka nyt avaamalla tai sulkemalla jotain, on hieman epäilyttänyt näin koululääketieteen parissa opiskellutta ja työskentelevää. Nyt luulen löytäneeni selityksen asiaan, ainakin joltain osin.
" Esittämäni luontaislääketieteen lähtökohtana on energiaan ja informaatioon perustuva vaikutusmekanismi. Luontaislääketieteessä ei etsitä vaikuttavaa ainetta, esim. lääkeainetta, kuten koululääketieteessä (farmakologiassa), mikä siis on tässä mielessä materialistinen -aineen vaikutukseen uskova- lähestymistapa. Jo filosofi Platonin mukaan tieto on vain hyvin perusteltu uskomus. Kyse on siitä, onko aineen parantavaan hoitovaikutukseen uskominen, (materialismi/koululääketiede) perustellumpaa kuin aineen, energian ja informaation -tunteiden ja ajattelun- yhteiseen hoitovaikutukseen uskominen (holismi/luontaislääketiede).
Näkemykseni pohjaa suomalaisen, äskettäin edesmenneen tekniikan tohtori Jaakko Kajamaan esittämään energiahiukkasmalliin, vedyn molekyylimalliin ja etenkin veden rakennemalliin. Ne luovat perustan energialähtöiselle fysiikalla ja sitä kautta samalla myös luontaislääketieteelle. Vesi pystyy sitomaan itseensä sähkömagneettista informaatiota fysikaalisesti todistettavissa olevalla tavalla. Energiaan sitoutunut informaatio taas siirtyy -eli sitä voidaan lähettää ja vastaanottaa- kuten radiotekniikasta tiedämme. Sähkömagneettinen säteily noudattaa fysiikan lakeja (Max Wellin yhtälöiden) mukaisesti. Resonanssi ja taajuus ovat yhtä keskeisiä käsitteitä hoitamisessa kuin konsanaan radiotekniikassa. Lääkärit, aineellisen tieteellisen perususkomuksen vuoksi, opiskelevat vain mekanistista fysiikkaa, kvanttimekaniikkaa ja niihin perustuvaa kemiaa -mutta eivät opiskele sähkömagnetismia ja ihmistä biosähköisenä ilmiönä. Sähkömagnetismin kannalta tieteellisen ajattelun peruskomponentti on värähtelevä resonanssipiiri eikä Nils Bohrin aineellinen atomi.
Luontaislääketieteen ongelmana mallien tasolla on ollut juuri sen energiasidonnaisuus. Mihin idea vyöhyketerapian vyöhykeradoista tai akupunktion meridiaaneista perustuu? Mitä on se energia, joka niissä "kulkee", "tukkeutuu", "on epätasapainossa" ja jota hoitamalla "avataan"? Mitä on se kasvista, eläimestä tai mineraaleista peräisin oleva energia tai informaatio, joka homeopatiassa liukenemalla, laimentamalla ja potensoimalla siirretään välittäjäaineeseen, esim. veteen tai ruoko- tai maitosokeriin? Se on kasvin molekyylirakenteessa olevaa sähkömagneettista energiaa, johon kasvin informaatio, sen rakenteen ja muodon kehittänyt ja niitä jatkuvasti uudistaen ylläpitävä informaatio on sitoutuneena. Elämä on tässä mielessä biosähköinen ja hyvin monimutkaiseen informaation säätelyyn perustuva ilmiö, ei ensisijaisesti aineellinen ilmiö.
Kun kehossa hoitojen tuloksena tapahtuu erilaisia energiailmiöitä, kuten lämpöä, värähtelyjä, tukkeutumisia tai avautumisia, voimme antaa niille sähkömagneettisen sisällön. Hoitamisen keskeiseksi sisällöksi tulee ihminen biosähköisenä ilmiönä ja yhdeksi hoidon tavoitteista energeettinen, dynaaminen tasapaino"
Lähde: Antti Pietiäinen kirjassa Täydentävät vaihtoehdot terveydenhoidossa. Toim. Saana Saarinen 1998.
Mielenkiintoista. Jäin pohtimaan vieläkin, voiko hoito perustua sähköön, mutta kai se voi..
VastaaPoistaJos nyt sallitaan insinöörimäinen näkemys asiaan: Mielestäni kaikki vaihtoehtohoidot kattavan teorian pohtiminen on aikalailla hedelmätöntä spekulointia, kun käsittääkseni yhtäkään niistä ei ole kyetty osoittamaan toimivaksi muuten kuin lumevaikutuksen kautta. Toki jos joku kokee löytäneensä näistä hoidoista apua, niin hyvä juttu. Nyt kuitenkin tarvittaisiin vahvempaa näyttöä. Aina kun on olemassa se vaara että vaihtoehtohoidoista lähdetään hakemaan harhaanjohtavan nimensä mukaisesti vaihtoehtoa oikealle hoidolle. Ajatellaan vaikka vyöhyketerapiaa tulehtuneeseen umpisuoleen.
VastaaPoistaInsinöörimäinen näkemys sallittakoon, pidetään jopa suotavana.
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa siinä, että luontaislääketieteen hoitomuotojen vaikuttavuuden todentaminen on äärimmäisen vaikeaa, johtuen jo eri tavoista mitata luontailääketieteen ja koululääketieteen vaikuttavuutta. Aionkin pohtia seuraavassa postauksessa kyseitä asiaa ja vähän sitä miten luontaislääketiede ja koululääketiede voisivat kenties tehdä yhteistyötä.
Taannoin silmiini osui lehtijuttu lääketieteellisestä joogasta (MediYoga), joka on käytössä Ruotsissa. Eiköhän se sieltä meillekin jonkin ajan päästä rantaudu.