maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua!

Joulu; rauhaisaa yhdessä oloa perheen parissa, hyvää ruokaa, sauna, paketteja, lasten iloa, rauhaa ja lepoa. Aina joulukaan ei mene kuten sen haluaisi menevän.  Osa tekee töitä, osa sairastuu, osalle jouluaatto on viimeinen päivä.
Oli tilanne mikä tahansa, kenellä tahansa haluan toivottaa HYVÄÄ JOULUA !

perjantai 14. joulukuuta 2012

Elämää, ei sen enempää

Tehy-lehdessä nro. 14 (6.11.2012) oli taas hieno kolumni. Tällä kertaa kirjoittajana oli Outi Alm. Hän pohti ikäkysymyksiä.  Kolumnissa oli paljon ajattelemisen aihetta, ainakin minusta. Lukekaas tästä;

"IKÄKYSYMYKSIÄ
Elin lapsuuteni kolmen sukupolven talossa. Isovanhempani hoitivat minua vanhempieni ollessa töissä ja olivat muutenkin elämässäni läsnä. Vanhoja sukulaisia ja tuttavia oli paljon. He kävivät usein kylässä, ja puhetta riitti. Lapsena sitä oli mukava kuunnella, se toi elämään jo varhaisessa vaiheessa jonkinlaista ajantajua: kauan ennen minua oli ollut aika, joka sitoi vanhat ihmiset yhteen ja myös minut heihin. Aina ei kaikesta oltu yksimielisiä, ja oli myös asioita, joista ei puhuttu. Tosin niiden olemassaolon tajusin vasta paljon myöhemmin. Mutta edelleenkin sanoista "vanha ihminen" minulle tulee lämmin ja hyvä olo.
Vasta hoitajan opinnot aloitettuani näin sairaita ja vanhoja ihmisiä, kroonikkoja, kuten heitä silloin kutsuttiin. He makasivat huonokuntoisina laitosten vuoteissa, sänkyjä oli vieri vieressä, huoneita pitkän käytävän varressa loputon määrä. Oli järkytys huomata, että sellaistakin saattoi olla. Silti sanassa "vanha" ei ollut mitään hävettävää tai epämääräistä jälkikaikua.
Nyt vanha on kuin kirosana. Ikääntymisestä eli vanhenemisesta puhutaan kuin ongelmasta. Ainakin siihen vaikuttaa liittyvän paljon ongelmia. Vanhuksia on liikaa, väärässä paikassa, väärään aikaan ja väärällä tavalla. He asettavat muille ihmisille ja yhteiskunnalle ikäviä  vaatimuksia, jotka vaativat rahaa. Vanha on menoerä. Siltä ainakin yhteiskunnallinen keskustelu kuulostaa. Ei siis ihme, ettei kukaan halua olla vanha. Parempi olla ikäihminen, seniori tai ikääntynyt.
Jatkuvan kasvun ja tehokkuuden maailmassa elämääkin pitäisi olla aina vain enemmän, sen pitäisi olla suurempaa ja mahtavampaa. Ihmiseloon tämä  ajattelu ei sovi. Väistämättä ihminen muuttuu, keho ei jaksa kuten ennen, sairauksia voi tulla, mutta silti vanhuus ei ole sairaus. Se ei ole ikävä vika tai virhe. Se on elämää, henkilökohtaista ja yksilöllistä kuten elämä siihenkin asti on ollut. 
Yksi syy vanhuuden vieroksuntaan on ihanteellinen harhakuva nuoruudesta. Nuoruus nähdään tavoiteltavana olotilana, ei yhtenä ikävaiheena muiden joukossa. Koko yhteiskunta haluaa olla energinen, rypytön, täynnä toiveita ja mahdollisuuksia ja juhlia jatkuvaa menestystä ystävien ympäröimänä. Ristiriitaista, kun samaan aikaan puhutaan suuresta joukosta syrjäytyviä nuoria. Tähän ongelmalliseen puoleen nuoruutta kuuluvat päihteet, mielenterveysongelmat, kaahauskuolemat, rikollisuus. Suurimmalle osalle nuoruus on kuitenkin aivan muuta kuin jatkuvaa menestyksen liitoa tai ongelmien kasautumista ja syrjäytymistä. Stereotypiat peittävät alleen ihmisen haluineen, toiveineen ja ajatuksineen, oli hän minkä ikäinen tahansa
Olisiko kyseenalaistettava ajattelutapojamme? Kuten miksi näemme ongelmia emmekä ihmistä? Miksi niin helposti muutamme toisen ihmisen sairaudeksi tai diagnoosiksi? Vaikka ihminen tarvitsisi toisten apua, eikö hän saa olla oma itsensä koko elämänsä ajan?
Onneksi muutosta tapahtuu. Hyvänä esimerkkinä on ProudAge-liike, jonka kehittäjälle Anna Pylkkäselle myönnettiin Miina Sillanpää-tunnustus. Liike on aloittanut asennekampanjan, jolla se haluaa ravistella yksipuolisen harmaata ajattelua vanhuudesta. Se tekee "vallankumousta arvokkaan vanhuuden puolesta" ja puhuu voimavaroista, mahdollisuuksista. Keskeisin viesti on ajattelutavan muutos, näkökulman vaihdos. Suurimmat vallankumoukset tehdään ihmisen pään sisällä. Siitä syntyy luovuus."

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Halu vai kyky?

Tämän hetken polttava puheenaihe elämässäni on ollut sosiaalisuus. Enkä tarkoita sosiaalista mediaa, vaan ihan vanhanaikaisesti face to face. Keskustelut, joita olen käynyt eri tilanteissa eri ihmisten kanssa, ovat saaneet minut pohtimaan seuraavia asioita: Olenko minä sosiaalinen? Millaista on minun sosiaalisuuteni ja mitkä ovat sen ilmenemismuodot? Voiko sairaanhoitajantyötä tehdä olematta sosiaalinen?

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sivuilta löytyi mielestäni hyvä määritelmä sosiaalisuudelle ja sosiaalisille taidoille. Katkelma on Talouselämä 25-lehteen 13.8.2010 tehdystä artikkelista ja sitä varten oli haastateltu Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvistä.
"Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka tarkoittaa kiinnostusta muita ihmisiä kohtaan ja taipumusta asettaa muiden seura yksinolon edelle. Sosiaalinen ihminen haluaa olla toisten ihmisten kanssa, yksin hän ei viihdy. Parempi nimitys tälle olisikin seurallisuus.
Sosiaaliset taidot taas tarkoittavat kykyä tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Osataan olla ihmisiksi. Sosiaalisuus on halu, sosiaaliset taidot kyky olla muiden kanssa. Sosiaalisella ihmisellä voi olla surkeat sosiaaliset taidot  ja ujolla loistavat."
Tämä teksti vastaakin mukavasti itselleni esittämiin kysymyksiin. Olen mielestäni sosiaalisesti taidokas ja sairaanhoitajan työssä molempi parempi.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Kehitysoppia aloittelijoille

Suuri KIITOS paikkakuntani kirjastolle ja kirjaston poistomyynti pisteelle. Siinä käydessäni en voinut olla ottamatta mukaani erästä kirjaa. Se kirja kävi ensin vain pikaisesti kädessäni. Selasin sen nopeasti läpi ja panin takaisin hyllyyn. Kirja kuitenkin huhuili koko ajan hyllystä: ota minut! Ja niinhän siinä kävi, että poistuessani kirjastosta kirja oli kainalossani.

Kirjaa kuvailisin sarjakuvan, historian kirjan ja tietokirjan sekoitukseksi.
  • Sarjakuvaa ovat kuvat. Kirja on täynnä mustavalko kuvitusta ja puhekuplia.
  • Historian kirjan tästä teoksesta tekee aihe; Darwinin elämä ja sen aikakauden aatemaailman kuvaus.
  • Tietokirjan tuo esille taas Lajien synty teoksen teorioiden ja pohdintojen avaaminen.
Kokonaisuudessaan erittäin viihdyttävä teos, suosittelen: Darwin aloittelijoille, Jonathan Miller ja Borin Van Loon, 1982.

Miller, Jonathan & Van Loon, Borin - Darwin aloittelijoille 

P.S. Jos teidän oma kirjastonne ei kirjaa tarjoa, sen voi lunastaa itselleen myös Antikvaarisesta kirjakauppa Menec:stä hurjaan 6 € hintaan. www.menec.fi

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Aivojumppaa 4 vastaukset

Ja vastausten aika.

  1. Ihmisen aivoista matelijanaivoiksi voidaan kutsua aivojen alkukantaisinta osaa aivorunkoa
  2. Hermosolun sisällä oleva negatiivinen sähkövaraus on n. -85 millivolttia
  3. Kurare vaikuttaa keskeyttämllä hermoimpulssin, joka antaa lihakselle käskyn liikkua, ja lihas halvautuu. Ensin halvaantuvat jalat, ja jos myrkkyä on tarpeeksi, halvaus etenee lopulta hengityselinten lihaksistoon
  4. Maailman vanhin elävä puulaji on neidonhiuspuu eli ginkgo eli temppelipuu. Se on yli 200 miljoonaa vuotta vanha.
  5. Sinun täytyisi polttaa 16 tavallista savuketta saavuttaaksesi 1 marihuanasavukkeen elinvoimaa vähentävä vaikutus
  6. Kaakao ja suklaa sisältävät 10-20% kahvin sisältämästä kofeiinin määrästä
  7. Kaakaosta alettiin kehittää suklaalevyjä ja makeisia 1848
  8. Meidän tuntemamme kahvijuoma on syntynyt n. vuonna 1000
  9. Coca-Cola on syntynyt 1886, kun atlantalainen apteekkari John Pemberton alkoi lisätä kola- ja kokauutteisiin sokeria ja hiilihapotettua vettä
  10. Hyperthrombinaemia tarkoittaa veren epänormaalin suurta trombiinimäärää

lauantai 27. lokakuuta 2012

Aivojumppaa 4

Taas aivonystyröille töitä. Tämän kertaisen aivojumpan kysymykset tulevat kirjasta; Luonnon lääkeyrtit 2, Sinikka Piippo 2004.

  1. Mitä osaa ihmisen aivoista voidaan kutsua matelijanaivoiksi?
  2. Hermosolun sisällä on negatiivinen sähkövaraus. Kuinka monta millivolttia se on?
  3. Kurare on yleisnimi monelle nuolimyrkylle, jota Amazonin intiaanit ovat käyttäneet metsästyksessä ja sodissa. Miten kurare vaikuttaa?
  4. Mikä on maailman vanhin elävä puulaji?
  5. Kuinka monta tavallista savuketta täytyy polttaa, jotta saavutetaan 1 marihuanasavukkeen elinvoimaa vähentävä vaikutus?
  6. Kuinka paljon kaakao ja suklaa sisältävät kofeiinia kahviin verrattuna?
  7. Milloin kaakaosta alettiin kehittää suklaalevyjä ja makeisia?
  8. Minä vuonna tuntemamme kahvijuoma on syntynyt?
  9. Minä vuonna coca-cola syntyi?
  10. Mitä tarkoittaa hyperthrombinaemia?

maanantai 15. lokakuuta 2012

Ajatuksia

Lukeminen sivistää aina, oli kirja mikä tahansa. Olen lueskellut luonnon lääkeyrtti kirjaa ja en lakkaa ihmettelemästä miten monipuolisia kasvit ovat. On hieno tajuta, että nykyiset synteettiset lääkkeet pohjautuvat paljolti kasveista. Synteettisissä lääkkeissä on otettu vaikuttavaksi aineeksi vain yksi aine, kun taas kasveissa saattaa olla vaikuttavia aineksia useampiakin. Kasvit ovat tietysti myös hitaampia. Vaikutusta voi joutua odottamaan 1-2 viikkoa, mikä varsinkin nykyaikana on liikaa. Lukemani perusteella voisin kuvitella itseni menneisyydessä luonnon lääkkeiden käyttäjäksi ja kasvien kerääjäksi, en kuitenkaan shamaaniksi :)

  ********************************************************************************

Viikonloppuna kuuntelin yle puhetta. Keskustelun aiheena oli nuorille, kuudes luokkalaisille, suunnattu hanke yrityskylän muodossa. Idea oli minusta hyvä. Nuorille jaettiin tehtävät toimitusjohtajasta siivoojaan. Kaikki aloitettiin ihan työhakemuksesta asti. Tuollainen hanke olisi ollut kiva minustakin, silloin kun olin kuudennella. Jäin vain miettimään, kuinka moni nykynuorista todella tuntee rahan arvon ja rahan? Tuolla yrityskylässäkin annettiin nuorille "luottokortit", olihan osan oltava vuorostaan kuluttajia. Itselleni on ainakin jotenkin konkreettisempaa nähdä raha kädessä, entä maksupäätteen ruudulla. Minusta raha ja rahan kulutus on konkreettisempaa nähtynä ja kädessä pidettynä. Tosin tätä näkemistä ja tuntemista hankaloitetaan koko ajan nosto automaatteja vähentämällä.