Työ kutsuu

Kesäloma on ohi. Pitäisi alkaa aivoja siirtämään takaisin työpaikalle. Tähän tarkoitukseen löysinkin kahdeksan vinkkiä.

1. Stimuloi aivojasi. Sudokut, ristisanatehtävät ja älypelit virkistävät aivoja ja pitävät mielen terävänä. Opiskelu ajaa saman asian - itseasiassa jopa paremmin.

2. Ota rennosti. Stressi vahingoittaa aivoja ja vaikuttaa myös muistiin. Joidenkin tutkijoiden mukaan tasapainoinen elämä ja rentouttavat aktiviteetit viivästyttävät muistin ja muiden älyllisten toimintojen heikentymistä, koska ne vähentävät stressiä.

3. Syö kalaa. Rasvahapot vaikuttavat olennaisesti aivojen toimintaan ja auttavat muun muassa hoitamaan masennusta.

4. Juo kahvia. Yhä useammassa tutkimuksessa on havaittu kahvin hyvät ominaisuudet. Kahvi saattaa suojata aivoja. Eräiden tutkimusten mukaan kahvi viivästyttää muistin ja muiden älyllisten toimintojen heikentymistä sekä ehkäisee Alzheimerin taudin syntyä.

5. Päiväunet kunniaan. Unettomuus saattaa tuoreimpien tutkimusten mukaan vaikeuttaa ajattelua ja uuden oppimista. Unen ja unelmoinnin avulla vaikutukset ovat päinvastaisia.

6. Huolehdi kehostasi. Monet vaivat ja sairaudet, kuten kohonnut verenpaine, ylipaino ja aikuistyypin diabetes vaikuttavat kaikki myös aivoihin. Liikunta, tyydyttyneiden rasvojen välttäminen ja tupakoimattomuus ehkäisevät iän aiheuttamia vaurioita aivoissa.

7. Ruokavalio kuntoon. Ylipaino ei ole hyväksi aivoille, mutta ei ole liian vähäisten kalorimäärien nauttiminenkaan. Terveellisestä ruokavaliosta saat tarvittavia ravinteita ja vitamiineja, joiden avulla myös mieli toimii paremmin. Terveellinen ruokavalio koostuu kasviksista, hedelmistä, tyydyttymättömistä rasvoista,kuten kasvirasvoista, lihasta, maitotuotteista sekä täysjyvätuotteista, joista saat runsaasti kuituja.

8. Puuhastele. Tutkijoiden mukaan parasta, mitä ihminen voi aivoilleen tehdä, on harrastaa säännöllisesti liikuntaa. Puoli tuntia päivässä mitä tahansa liikuntaa riittää yleensä terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Välillä tuntuu tältä

Joka aloittaa liian monta asiaa, 

saattaa päätökseen liian vähän.

                                                                  Saksalainen sanonta

Verta, limaa, keltaista sappea ja mustaa sappea

" Ensimmäinen järjestelmällinen pyrkimys tarkastelle ihmisen välisiä psykologisia eroja juontaa Hippokrateen aikaan (460-375 eKr.), jolloin ihmisen elimistön ajateltiin koostuvan neljästä perusnesteestä. Ne olivat veri, lima, keltainen sappi ja musta sappi. Galenos (129-216 eKr.) ajatteli, että ihmisen käyttäytyminen heijastaa perusnesteiden tasapainoa ihmiskehossa. Ihmiset, joilla musta sappi oli vallitseva perusneste, olivat surumielisiä ja masentuneita, keltainen sappi liittyi huonotuulisuuteen ja vihamielisyyteen, lima sai aikaan flegmaattisuutta ja voimattomuutta ja veri oli yhteydessä iloisuuteen ja optimistisuuteen"

Riitta-Leena Metsäpelto ja Taru Feldt, Persoonallisuuden käsite psykologiassa. Toeksessa Riitta-Leena Metsäpelto ja Taru Feldt; Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. 2009.

Kirjaston helmiä

Kirjasto tarjoaa monen moista luettavaa. Välillä sattuu niin hienosti, että luettava kirja on suorastaan helmi. Tässä olisi kaksi helmeä.

Aloittelijasta asiantuntijaksi. Patricia Benner 1993.

Kirjan takana:

Aloittelijasta asiantuntijaksi on asiatietoihin perustuva hoitotyön teos, jossa käytännön työtä tarkastellaan ammattitaidon kehittämisprosessina. Kirjassa kuvataan tilanteita, joissa hoitotyön tieto syntyy ja joissa sitä käytetään. Kirjoittaja erittelee viisi kliinisen hoitotyön pätevyystasoa. Tasoja- noviisi, edistynyt aloittelija, pätevä, taitava ja asiantuntija- kuvataan merkittävien hoitotyön tiedon kartuttamiseen liittyvien tilanteiden avulla. Potilaiden puolesta puhuminen, asiantuntemus ja osallistuminen, niiden myötä kehittyvä valppaus ja niihin liittyvä välittäminen ovat toistuvia teemoja sairaanhoitajien kertomuksissa.

Kirjaa voidaan käyttää eri tavoin. Hallinnossa toimivien huomio kiinnitetään inhimillisten voimavarojen- sairaanhoitajien- taitavan ja viisaan käytön tärkeyteen. Teos on hyödyllinen myös hoitotyön opettajille. Asiantuntijoiden kokemuksista saadun kokemuksen hyödyntäminen vaikuttaa opetukseen. Myös heille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään hoitotyön kuvaa ja sairaanhoitajien roolia, kirja antaa ajatuksia ja mielikuvia.

Tästä kirjasta täytyy todeta, että kuivahan tämä on. Kuivuutta kompensoi kuitenkin hoitajien tarinat, joita lukee ilokseen. Kirjan parasta antia on kuitenkin nämä viisi kliinisen hoitoyön pätevyystasoa. Minulla on tähän kirjaan aivan erityinen "suhde". Olin sinä syksynä aloittamassa sairaanhoitajaopinnot ja kesätöissäni törmäsin kokeneeseen sairaanhoitajaan. Hänelle tietysti kerroin uravalinnastani. Hän kehoitti lukemaan edellä kuvatun teoksen. Ja senhän teinkin. Aloitettuani opinnot, jossain harjoittelussa piti käyttää hyväkseen jotain hoitotyönmallia ja silloin mieleeni palautui viiden kliinisen pätevyystason malli. Sain luvan käyttää sitä työssäni.

Eipä siis olekaan ihme, että kirjastossa huomasin tämän seuraavan helmen.

Asiantuntijuus hoitotyössä- hoitotyö, päättelykyky ja etiikka. Patricia Benner, Christine A. Tanner, Catherine A. Chesla. 1999.

Kirjan takana:

Asiantuntijuus hoitotyössä- hoitotyö, päättelykyky ja etiikka on jatkoa  Aloittelijasta asiantuntijaksi- kirjan tematiikalle. Teos paljastaa kliinisen päättelykyvyn ja hoitotyön käytäntöjen monimutkaisen luonteen. Edellisen kirjan tavoin siinä on käytetty erittäin kiinnostavasti tutkimukseen perustuvaa lähestymistapaa.

Yksi kirjan selväksi tekemä totuus oppimisesta on, että kliininen oppiminen on vuoropuhelua periaatteiden ja toimintakäytäntöjen välillä. Periaatteen ymmärtäminen ja sen toiminnallinen oppiminen edellyttää paljon käytännön kokemusta. Kirja sisältää useita esimerkkejä kokemuksellisesta oppimisesta ja periaatteiden toteuttamisesta käytännössä.

Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta ja ohjeita niin hoitoyön johtajille, opettajille, opiskelijoille ja tutkijoille kuin käytännön hoitoyössä toimivillekin.

Tämä kirja todellakin jatkaa mukavasti aloittelijasta asiantuntijaksi- kirjan teemaa. Tämä kirja kuvaa eroja edistyneen aloittelijan, pätevän, taitavan ja asiantuntijan tavoissa tulkita potilaita ja muuttuvia hoitotilanteita. Tämän kirjan luettuani ymmärsin ja huomasin, kuinka kokemuksen kautta todellakin kehittyy edistyneestä aloittelijasta kohti asiantuntijuutta. Koulutus antaa hyvän pohjan, mutta vasta kokemus opettaa ja tekemällä oppii, sen tämäkin kirja alleviivaa. Kirjasta käy myös hyvin ilmi kokeneemman hoitajan tuki opettajana ja hiljaisen tiedon siirtäjänä nuoremmalle hoitajalle. Tämäkin kirja on hyvin teoreettinen, mutta ei suinkaan kuiva. Kirjassa on paljon haastatteluja eritasoisilta hoitajilta ja samaa potilas tapausta saatetaan käydä läpi useammassa kohdassa. Lisäksi kirjassa pohditaan hoitaja-lääkäri suhdetta.

Yhtä juhlaa

Tänään, 12.5.2013, on ollut varsinainen juhlapäivä!

Äidit ovat tietysti olleet tänään juhlittava nro 1. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Lisäksi olemme voineet tänään juhlistaa J.V. Snelmanin päivää, suomalaisuuden päivää, Florence Nightingalen syntymäpäivää ja sairaanhoitajan päivää.

Sairaanhoitajan päivänä (ennen kansainvälinen sairaanhoitajan päivä) kansainvälisesti teemana on mm. koulutuksen parantaminen ja köyhyyden sekä lapsikuolleisuuden vähentäminen. Suomessa päivän teemana on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä sairaanhoitajien rooli siinä. Samalla juhlitaan sairaanhoitajan ammattia. (Lähde: Sairaanhoitaja lehti nro 5/13).

Hyviä tekoja

Joskus hyvien tekojen tekeminen onnistuu viiveellä.

Olen harrastus porukassani puhunut useamman vuoden ajan, että olisi hyvä olla elvytyssuoja käden ulottuvilla. Tämähän onnistuu kätevästi niin, että tilaa SPR:ltä avaimenperän jossa on sisällä elvytyssuoja (maksaa n. 6€). Kätevää ja yksinkertaista. Minulla itselläni on sellainen, itse asiassa kierrossa on jo toinen. Käyttämään en ole sitä joutunut, onneksi.

Töissä puheenaiheena on minun työmatkapyöräilyni. Säällä kuin säällä, vuoden aikaan katsomatta, poljeskelen töihin. (Paras aika polkea töihin on sunnuntaiaamut. Silloin ei ole oikein muita liikkeellä, näkee ja kuulee linnut ym. elukat.) Hyvin usein töissä kuulee lauseen: kyllähän minäkin, jos..... Nyt on kuitenkin tapahtunut suuri ihme ja työkavereistani 2 ovat olleet nyt muutamana päivänä pyörällä töissä. Voi että olen yhtä hymyä ja kannustus on kova! :)

Saavutamme....

Saavutamme korkeimman mahdollisen askelman

moraalisessa kulttuurissa,

kun huomaamme,

että voimme kontrolloida omia ajatuksiamme.

Charles Darwin