Syksyllä määrittelemättömässä lehdessä oli kolumni, jonka luettuani en voinut muuta kuin hymyillä. Itseironia jotenkin sopii minulle. Toki onhan kolumnissa vakavakin puoli, itse kirjailijan ammatti, joka ei varmasti ole mitään ruusuilla tanssimista. Mutta pidemmittä puheitta Essi Kummun kolumni paljaana.
"Kirjasyksy käy nyt kuumimmillaan. Kirjailijan ammatti on outo, pelottava ja kummallinen maailma myös kirjailijalle itselleen.
Koska taiteilijoista tehdään aivan liikaa henkilökuvia ja sairaanhoitajista aivan liian vähän, teen pienen ihmiskokeen.
Sijoitan sairaanhoitajan kirjailijan paikalle.
Tuuratkoon hän sitä roolia, jota syksy julkaisevalta kirjailijalta vaatisi.
Kas, tuolla sairaanhoitaja on jo matkalla autolleen.
Naapuri huomaa hänet.
"Onnea nyt siitä palkinnosta", naapuri sanoo.
Sairaanhoitaja ei tiedä, mistä on kysymys.
Sairaanhoitaja on tehnyt työnsä, kuten ennenkin. Hänelle ei ole tiedotettu mahdollisista palkinnoista.
"Se oli joku raha", naapuri sanoo.
Ai. Sairaanhoitaja on saanut palkan.
Tässä tapauksessa valtion sairaanhoitaja-apurahan vuodeksi.
Sairaanhoitajan palkka kuulutetaan sairaanhoitajan omalla nimellä pitkin Suomea.
Kaikki onnittelevat sairaanhoitajaa. Sinä saat palkkaa työstäsi. Aikamoinen saavutus.
Se on valtakunnanuutinen, vaikka kaikki muutkin saavat palkkaa työstään. Silti heitä ei ollenkaan kehuta ja onnitella. Sairaanhoitaja hyppää autoonsa.
Viime keväänä sairaanhoitajan palkka oli maakunnallisessa sanomalehdessä jälleen julkisesti ja sairaanhoitajan omalla nimellä listalla. Sinne laitettiin kaikki, jotka saivat keväällä eniten rahaa.
Silloin, kuten aina, jotkut saivat enemmän palkkaa ja toiset vähän vähemmän. Ylihoitajakin sai vain pari tonnia, vaikka tekee yhtä tärkeää työtä kuin sairaanhoitaja.
Kukaan ei perustellut ylihoitajalle, eikä muillekaan, miksi palkka oli eri.
Silloin sairaanhoitajan tuttava sanoi: "Sinä olit siellä aivan listan kärkipäässä".
Ja taas onniteltiin. Mahtaa sairaanhoitaja olla tosi hyvä työssään. Hänen nimensä on mainittu listan yläosassa.
Sairaanhoitaja starttaa auton. Hän on menossa juhliin. Hänen neljän vuoden uurastuksensa sairaalassa palkitaan vihdoin, mikä on aivan oikein! Sairaanhoitajalle pidetään julkistusjuhla. Sinne tulee yleisöä, ja sitten sairaanhoitajaa haastatellaan siitä, miltä hänestä on tuntunut tehdä työtä.
Sairaanhoitaja kertoo potilaista, työn arjesta ja välillä pienistä sattumuksista perheessään.
Yleisössä itketään ja nauretaan. Jotkut taputtavat. Sairaanhoitaja on karismaattinen henkilö.
Sairaanhoitaja on kaikkien meidän kokemusten ja tunteiden tulkki.
On hyvä, että sairaanhoitaja tasaisin väliajoin tulee puhumaan yleisölle tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Lehdistölle, radiolle ja televisiolle avautuessaan sairaanhoitaja todella paljastaa sielunsa ja sydämensä salaisimpia syövereitä myöten.
Hyvää alkanutta kirjasyksyä.
Myös sairaanhoitajille.
Muistakaa ostaa ja lukea kotimaisia kaunokirjoja."
