Liikaa yritystä

 "Yrittäkää tarttua johonkin nopeasti ja täsmällisesti käsivarsi jännittyneenä; rentoutukaa sitten ja yrittäkää uudestaan. Yrittäkä tehdä jotain mieli jännittyneenä. Varmimmin muuttuu Jännittyneeksi, Kömpelöksi ja Hämmentyneeksi kun antaa aivojen yrittää liikaa - ajatella liikaa. Metsän eläimet eivät liikoja ajattele, ne vain Ovat. Erään vanhan länsimaalaisen filosofin sanoja vääristellen voidaan lukemattomien ihmisten kohdalla sanoa: " Ajattelen, siksi olen ymmälläni." Jos Suurkaupunkia vertaa Metsään, alkaa ehkä ihmetellä miksi juuri ihminen pitää itseään Ylivoimaisena Eläimenä.

    "Mihin verrattuna?" kysyi Puh.

    "En minä tiedä. Olen yrittänyt keksiä jotain, mutta en millään keksi mitään."

    "Jos ihmiset olisivat Ylivoimaisia Eläimiin verrattuna, he pitäisivät maailmasta parempaa               huolta", sanoi Puh.

    "Totta", minä sanoin.

Mutta vuosisatojen vieriessä ihmismieli on  kehittynyt sellaiseksi, että se eristää ihmisen todellisesta maailmasta, luonnonlakien maailmasta. Sellainen mieli yrittää liikaa, uuvuttaa itsensä ja käy lopulta heikoksi ja leväperäiseksi. Sellainen mieli on tehoton, vaikka se olisi älykäskin. Se häärii siellä täällä, soutaa ja huopaa, eikä keskity sen hetkisiin toimiinsa. Se ajaa nopealla autolla pitkin katua ja kuvittelee olevansa kaupassa, miettii ostoslistaa. Sitten se ihmettelee miksi onnettomuuksia sattuu." 

Nalle Puh ja Tao; Benjamin Hoff.1993 

 

 

 

 

    

    

 

 

Lukunälkään 10

Vuoden 2020 aikana käyttämäni kirjallisuus. Hyvin monipuolinen kattaus. On vähän kevyempää ja todella raskasta tekstiä. Ottakaa ihmeessä luettavaksenne joku näistä. 

Kirjat:

Jörg Blech;Miten meistä tuli potilaita? 2004.

Jonathan Glover; ihmisyys 1900-luvun moraalihistoria. 2003.
Kari Hotakainen; Satukirja. 2004.
Tove Jansson; Näkymätön lapsi. 2018.
Alexander McCall Smith; Naisten etsivätoimisto nro 1 Mma Ramotswe tutkii.2003. 

Catarina Ryöppy (Mustataide); Inventarium. 2020.

Katariina Vuori;  Joulumerkkikodin lapset. 2016.

Benjamin Hoff; Nalle Puh ja Tao.1993. 

Lehdet:

Lapin-kansa 24.7.20

Adventtikalenteri luukku 4

Silloin hän muuttui kiveksi, mahtavammaksi kuin mikään muu maan päällä. Mutta kun hän seisoi paikoillaan, hän kuuli kuinka vasara hakkasi talttaa jykevään kiveen ja hän tunsi muuttuvansa. "Mikä voisi olla mahtavampi kuin minä, kivi?" hän ajatteli. Hän katsahti alas ja näki kaukana juurellaan kivenhakkaajan."

Hyvää joulua.

Adventtikalenteri luukku 3

Silloin hän muuttui pilveksi, joka hukutti veteen pellot ja kylät, ja kaikki sadattelivat häntä. Mutta pian hän huomasi että jokin väkevä voima työnsi häntä pois ja käsitti että se oli tuuli. "Kyllä se on mahtava!" hän ajatteli. "Kunpa minä voisin olla tuuli!"

Silloin hän muuttui tuuleksi, puhalsi tiiliä talojen katoista ja raastoi puita juuriltaan, ja häntä vihasivat ja pelkäsivät kaikki hänen alapuolellaan. Mutta jonkin ajan kuluttua hän törmäsi johonkin joka ei hievahtanut vaikka hän kuinka voimakkaasti sitä puhalsi - suunnattoman suureen, pilviä hipovaan kiveen. "Kyllä tuo kivi on mahtava!" hän ajatteli. Kunpa minä voisin olla tuo kivi!"

Adventtikalenteri luukku 2

Silloin hän muuttui korkeaksi virkamieheksi, häntä kannettiin kaikkialle kirjaillussa kantotuolissa ja häntä pelkäsivät ja vihasivat kaikki ihmiset, jotka joutuivat kumartamaan häntä hänen ohi kulkiessaan. Oli kuuma kesäpäivä ja virkamiehellä oli kovin tukala olo nihkeässä kantotuolissa. Hän katsoi aurinkoon. Se loisti ylväänä taivaalla hänen läsnäolostaan piittaamatta. "Kyllä aurinko on mahtava!" hän ajatteli. "Kunpa minä voisin olla aurinko!"

Silloin hän muuttui auringoksi, joka paistoi armottomasti kaikkien ylle ja korvensi pellot, ja maanviljelijät ja maatyöläiset kirosivat häntä. Mutta valtava musta pilvi liikkui hänen ja maan välitse eikä hänen valonsa enää päässyt loistamaan kaiken maanpäällisen ylle. "Kyllä tuo myrskypilvi on mahtava!" hän ajatteli. "Kunpa minä voisin olla pilvi!"

Adventtikalenteri luukku 1

Ja tästä se lähtee. Adventtikalenterin ensimmäinen luukku. Kivenhakkaajan tarina alkaa. 

"Oli kerran kivenhakkaaja, joka oli tyytymätön itseensä ja omaan asemaansa.

Eräänä päivänä hän kulki varakkaan kauppiaan talon ohi ja avonaisesta portista hän näki paljon kalleuksia ja tärkeitä vieraita."Kyllä tuo kauppias varmaan on mahtava!" ajatteli kivenhakkaaja. Hänen kävi kovasti kateeksi, ja hän toivoi että voisi olla tuo kauppias. Sitten hänen ei enää tarvitsisi elää mitättömän kivenhakkaajan elämää.

Suureksi hämmästyksekseen hän yhtäkkiä muuttui kauppiaaksi ja sai osakseen enemmän ylellisyyttä ja valtaa kuin oli koskaan osannut haaveillakaan ja joutui niiden kateuden ja inhon kohteeksi jotka eivät olleet yhtä varakkaita. Mutta pian ohi kulki kantotuolissa korkea virkamies, jota seurasi saattue ja kumistimia lyövä sotilasjoukko. Jokaisen, oli hän miten varakas tahansa, täytyi kumartaa syvään kulkueen edessä. "Kyllä tuo virkamies on mahtava!" hän ajatteli. "Kunpa minä voisin olla korkea virkamies!"

Adventtikalenteri

Tänä vuonna löysin tekstin, joka taipuu 24. luukun sijasta 4:n luukkuun. Joka adventtisunnuntai julkaisen pätkän tarinaa.

Tarina on kiinalainen satu kivenhakkaajasta, joka tahtoi olla jotain muuta kuin mitä oli. Täytyi mennä kauas nähdäkseen lähelle ja osatakseen arvostaa itseään. Tarinasta löytynee lukuisia versioita ja yksi niistä on disneyn Hessu ja lumottu kala.

Hyvää joulun odotusta ja muistakaa antaa itsellenne arvoa. Olette hyviä juuri omina itsenänne!