Sairaanhoitajan ammatissa on varjopuolena melkeinpä pakollinen sairauksien ja vaivojen kuunteleminen. Luulen ajoittain monen sairaanhoitajan törmäävän tahän ja varsinkin vapaa-ajallaan.
Alkuun, ollessani vasta valmistunut hoitaja, oli hienoa, jopa mieltäylentävää, kuunnella toisten vaivoja. Hyvin pian tähän kuitenkin kyllästyi. Kukapa sitä vapaa-ajallaan haluaa sairauskertomuksia kuunnella.
Olen huomannut keskustelun loppuvan lyhyeen, kuunneltuani ensin kohteliaasti säryt, vaivat yms., antaessani lopussa kommentin: Minä olen onneksi sairaanhoitaja, en lääkäri. Lääkäri hoitaa tutkimisen ja toteaa vaivan. Suosittelen kääntymistä lääkärin puoleen.
Sitähän se tämä meidän sosterveyspuolen ammattilaisten arki on. Lääkäriparat saavat niitä resepti-ja hoitoneuvopyyntöjä jopa juhlissa..
VastaaPoistaNiinhän tämä on. Toisaalta voisi kyllä ajatella, että se on ammatinvalinta kysymys. :)
VastaaPoista