Hoitaja kohtaa työssään monen monta mukavaa pöpöä. Valitettavasti osa menee hoitajien ohi moikkaamatta. Erilaisia pöpöjä on valtavasti: MRSA, VRE, ESBL, HIV, Hepatiitti, Clostridium difficile, Staphylococcus aureus, E. Coli.....
Joka pöpölle on oma tapansa suojautua. Osa joudutaan eristämään. Hulluinta on etteivät nämä pöpöt oireettomina näy mitenkään. Mutta kun tehdään löytö.... Hoitajille tämä tietää entistä tarkempaa hygieniaa, asiakkaalle taas yksityishuonetta. Joskus pöpö iskee niin rajusti, että joudutaan perustamaan oma osasto vain sitä pöpöä varten.
Välillä mietin kuka kumma on syypää siihen, että aina tulee uusi pöpö tai että osataan etsiä ja epäillä jotain tiettyä. Vastaushan on oikeastaan aika ilmeinen. Kyllähän se tämä nykymaailma on syypää. Halutaan olla terveempiä ja elää pidempään. Joudutaan etsimään pöpöjä, löytämään niitä ja kehittämään niitä vastaan lääkkeitä. Pöpöt vain ovat niin fiksuja, että nekin kehittyvät ja taas joudutaan etsimään uusi lääke.... Kierre jatkuu loputtomiin.
Ymmärrän kyllä tilanteen vakavuuden ja suojaudun parhaani mukaan. En halua levittää pöpöjä toisiin asiakkaisiin, läheisiini tai itseeni. Ihminen, jolla on huono tai heikentänyt vastustuskyky, voi jopa menehtyä. Hoitajan ei saa olla pöpö kammoinen. On luotettava 100% niihin ohjeisiin ja välineisiin, joita on ohjeistettu käyttämään. Sota pöpöjä vastaan on koko ajan käynnissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti